— Pekka Haavisto

Suomen seuraava projekti

Suomen talouden ongelmat ovat tiedossa: Nokia-vetoisen ICT-klusterin nopea romahdus, korkean teknologian tuotteiden vientiosuuden putoaminen yli 20 prosentista alle 10 prosenttiin, ja tuoreimpana Venäjän-kaupan vaikeudet.

Olemme jääneet Saksan ja Ruotsin vauhdista. Niiden taloudet ovat monipuolisempia, ja Ruotsissa on kotimaista kysyntää ylläpitämällä pystytty pitämään talous virkeänä. Tukalassa tilanteessa kannattaa kuunnella kaikkia neuvoja – myös Anders Borgia. Jotakin on Ruotsissa tehty myös oikein.

Talous ja tuotanto vaativat kehittyäkseen innovaatioita ja uudelleen ajattelua. Suuret projektit muuttavat maailmaa: ”ihminen kuuhun”, ”auto ilman kuljettajaa” tai Saksassa käynnissä oleva ”Energiewende” ovat esimerkkejä teknologiaharppauksista.

Myös Suomessa osataan: biotalous, cleantech, robottiteollisuus, digitalisaatio, terveysteknologia, startupit, peliteollisuus, Messukeskuksen tuleva Slush-tapahtuma. Ulkomaisia sijoittajiakin kiinnostavat nyt suomalaiset innovaatiot.

Kasvuyrityksiä vaivaa kuitenkin pääomien puute, osaava raha joka auttaisi uusia yrityksiä viimeistelemään tuotteensa ja löytämään markkinansa. Tämän vuoksi monet ideat valuvat Suomen ulkopuolelle. Tälle asialle on tehtävissä jotain. Makaahan Suomessa lähes sata miljardia euroa tuottamattomina pankkitileillä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että innovaatioiden rahoitus Suomessa on kunnossa. Julkista ja yksityistä rahaa yhdistäviä kasvurahastoja tarvitaan.

Suomessa on noin 250 000 yritystä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Jos niistä joka viides palkkaa uuden työntekijän vuoteen 2020 mennessä, syntyy 50 000 työpaikkaa. Työllisyyden ja yrittäjyyden saralla oleellista on työn tekemisen ja tarjoamisen kannattavuuden parantaminen.

Suomi uusteollistui 1990-luvulla ICT-sektorin avulla. Missä ovat seuraavat uuden teollisen boomin mahdollisuudet? Ne ovat digitalisaatiossa ja robotiikassa, teollisessa ja tavaroiden internetissä. Tavarat kommunikoivat tulevaisuudessa keskenään. Digitalisaatio on osa julkisen sektorin tehostumista. Suomalainen terveydenhuolto ja koulutus voisivat tässä ottaa suuren harppauksen.

Samalla kun teemme kestävälle taloudelle tilaa rakenteellisten uudistusten kautta, meidän on investoitava pitääksemme oma infrastruktuurimme kunnossa. Nyt on aika korjata homekoulut ja lisätä julkisen liikenteen investointeja.

Energiapuolella vähennämme riippuvuutta yhdestä maakaasuputkesta tekemällä yhteysputken Viroon ja rakentamalla LNG-terminaaleja. Biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena voidaan lisätä. Laukaassa ja Joutsassa ollaan tässä edelläkävijöitä.

Uudet internet-yhteydet, merikaapeli Saksan ja Suomen välillä sekä merikaapeli Koillisväylän kautta Aasiaan tekevät Suomesta tietoliikenteen risteyskohdan, hubin. Googlen investoinnit Suomeen ovat tästä myönteinen esimerkki. Me voimme kasvattaa datahallien Suomea myös turvaamalla internetin yksityisyydensuojan ja kansalaisvapaudet parhaiten maailmassa.

Työ ja talous ovat arkista puurtamista. Työ tulee kuitenkin tehtyä paremmin, vähän enemmän ponnistaen, kun taivaanrannassa häämöttää maali, tavoite jota kohti mennään.

Nyt tehdään neljättä Suomea. Takana ovat itsenäistymisen jälkeinen maatalous-Suomi, sotien jälkeinen teollisuus-Suomi ja kansainvälisen avautumisen jälkeinen tietotekniikan Suomi.

Neljännen Suomen avainsanat ovat ympäristö, innovaatiot ja ihminen, jota varten koko taloutta pyöritämme. Vihreille neljäs Suomi on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä Suomi, joka kantaa globaalin vastuunsa. Se ei jätä ketään heitteille, mutta rohkaisee uudistuksiin ja innovaatioihin.

Lue Pekka Haaviston puhe talous- ja työllisyyspoliittisessa välikysymyskeskustelussa 

Jaa sivu: