— Pekka Haavisto

Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa ulkopolitiikasta 20.10.2015

Arvoisa puhemies,

Pitkän linjan ulkopoliittinen vaikuttaja, ministeri Jaakko Iloniemi muistutti äskettäin, että maailma ei pysähdy odottamaan sitä, että suomalaiset saisivat taloutensa kuntoon. Maailman tapahtumat vyöryvät eteemme, ja meidän on reagoitava niihin oikea-aikaisesti.

Pienen maan etu on se, että kansainvälisiä sopimuksia ja maiden suvereniteettia kunnioitetaan, ja niihin kohdistuviin loukkauksiin puututaan. Sen vuoksi oli oikein reagoida Krimin laittomaan miehitykseen ja Itä-Ukrainan kriisiin yhdessä EU:n kanssa talouspakottein, vaikka ne rasittavat nyt omaakin talouttamme.

Pienen maan kannattaa aktiivisesti ajaa myös kansainvälistä vuoropuhelua ja ongelmien aktiivista ratkaisemista. Viime kesän ETYJ-kokous Helsingissä olisi voinut olla yksi foorumi vuoropuheluun, mutta sen me jätimme käyttämättä.
Kansainvälisen huomion painopiste on nyt siirtynyt Syyriaan ja Irakiin. Afganistanin, Irakin ja Libyan kokemukset ovat osoittaneet, miten vaikeaa on toteuttaa maan ulkopuolelta johdettu hallituksen vaihdos, regime change. Arabikevät ei vastannut siihen kohdistettuja suuria odotuksia.

On oikein, että olemme Pohjois-Irakin kurdialueella kouluttamassa peshmerga-joukkoja, osana ISIS:n vastaista taistelua. Syyrian ja Irakin alueilla toimivan ISIS:n ongelman ratkaiseminen edellyttää myös suurvaltojen yhteisymmärrystä ja koordinaatiota. YK:n ja sen turvallisuusneuvoston merkitys korostuu.

Arvoisa puhemies,

Myös Suomen tulisi tässä tilanteessa painottaa YK:n roolia konfliktien ratkaisussa ja kansainvälisten kriisien hoidossa. Osa kehitysyhteistyöstämme on kanavoitu YK:n kautta, ja juuri tähän kohdistuu nyt rajuja leikkauksia. Ei ole viisasta heikentää YK:ta kriisien keskellä.

Kaikki tuntuvat allekirjoittavan ajatuksen, että suurten pakolaisvirtojen sijaan olisi parempi auttaa kriisien uhreja lähellä kriisialueita. Näin tehdäänkin – suuret pakolaisleirit niin Keniassa, Turkissa, Libanonissa kuin Jordaniassa tarvitsevat edelleen tukea.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat osa tätä auttamistyötä. Nyt niiden työhön kohdistuu jopa 40 prosentin leikkauksia. Kun samaan aikaan leikkausten kanssa lisätään voimakkaasti Finnfundin rahoitusta, ei tilanne ole tasapainossa. Vihreiden mielestä hallituksen budjettiesitys vaatii näiltä osin korjaamista.

Arvoisa puhemies,

Tänä syksynä YK:ssa on hyväksytty uudet kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030. Niihin kuuluvat mm. energiatehokkuus, ilmastonsuojelu, tyttöjen ja naisten aseman parantaminen ja koulutuksen tukeminen. Tässä kaikessa meidänkin on oltava mukana.

Kansainvälisessä politiikassa monet näkevät suurvaltasuhteiden uudet jännitteet ja geopolitiikan paluun. Usein päivittelemme, miten aktiivinen esimerkiksi Kiina on Afrikassa, kun meidän pitäisi kysyä itseltämme, miksi me olemme niin passiivisia?

Monille asioille, joissa me olemme hyviä ja osaavia, on maailmalla kasvavaa kysyntää. Ympäristö, energiatehokkuus, vesiensuojelu, naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, koulutus, terveydenhuolto, ihmisoikeuksien edistäminen, vammaisten oikeudet. Tällaisista elementeistä syntyy Suomen tarina maailmalla, ja osaamisellemme on kasvavat markkinat.

Kriisialueilla voimme tukea rauhanprosesseja sekä olla mukana rauhanturvatoiminnassa, siviilikriisinhallinnassa ja humanitaarisessa työssä. Meidän on myös tärkeää pitää esillä humanitaarisen oikeuden periaatteita. Sodillakin on säännöt, ja siitä on hyvä muistuttaa, kun näemme siviiliväestöön kohdistuvia silmittömiä ihmisoikeusrikkomuksia.

Ärade Talman,

Under detta år har flyktingskriset drabbat också Finland. Hotar flyktingarna vår kultur och religion? Vår kultur och religion baserar sig på att hjälpa människor i nöd. Om vi så gör, förstärker vi våra egna värden och samhället.

Arvoisa puhemies,

Tämän vuoden aikana Euroopan pakolaiskriisi on koetellut myös Suomea. Uhkaavatko pakolaiset meidän kulttuuriamme ja uskontoamme? Eivät uhkaa. Kulttuuristamme ja uskonnostamme kumpuavien arvojen mukaista on auttaa hädänalaisia ihmisiä. Näin toimiessamme omat arvomme vain vahvistuvat.

Vallettassa järjestetään marraskuussa EU:n huippukokous muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. On tärkeää, että EU pystyy kantamaan vastuunsa niin, että sotaa, nälänhätää ja ympäristökriisejä pakenevia ihmisiä ei jätetä heitteille. Historiasta ja karttaa katsomalla on helppo ymmärtää, että Euroopan yhteinen pakolaispolitiikka on myös Suomen edun mukaista.

Me vihreät toivomme, että Vallettassa syntyy ratkaisuja myös laillisten maahantuloreittien lisäämiseksi Eurooppaan. Eurooppaan pitää olla mahdollisuus päästä töihin ja opiskelemaan laillisin keinoin. Näin voitaisiin ehkäistä ihmiskauppaa ja muita väärinkäytöksiä.

Arvoisa puhemies,

Turvallisuusympäristömme analyysi vaatii kaiken aikaa päivitystä. Radikalisaatio ja pakolaisuuden alkusyyt vaativat nyt huomiotamme. Kansainvälisen oikeuden loukkaukset ja suurvaltojen jännitteen lisääntyminen lisäävät epävarmuustekijöitä.

Aktiivinen ulkopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Vaarallisinta on nyt lietsoa Suomen sisäisiä jakolinjoja – kieliryhmien, etnisten taustojen, uskontojen tai ideologioiden välillä. Omaa maata puolustetaan parhaiten niin, että pidetään kaikki suomalaiset mukana.

Lopuksi, ministeri Soini, me vihreät vetoamme teihin pienessä mutta isänmaan kannalta tärkeässä asiassa. Te olette kieltäneet itsenäisyyspäivän juhlimisen Suomen edustustoilta maailmalla. Edustustomme ovat koonneet yhteen paitsi diplomaatteja, liike-elämän edustajia ja taiteilijoita, myös Suomen ystäviä kaikkialla maailmalla. Ystäviä meillä ei ole koskaan liikaa. Ministeri Soini, peruuttakaa päätöksenne ja antakaa Suomen lipun liehua myös edustustoissamme itsenäisyyspäivänä.

Jaa sivu: