— Pekka Haavisto

Ajatuksia USA:n vaaleista

Pekka Haavisto

Katsoin USA:n presidentinvaalien etenemistä Banguissa, Keski-Afrikan tasavallassa, jossa olen työmatkalla tukemassa maan kansallisen dialogin ja sovintoprosessin etenemistä. Tapasin täällä USA:n suurlähettilästä vaaleja edeltävänä iltana. Hän kertoi, että poikkeuksellisesti hän ei ole kutsunut paikallisia päättäjiä vaalivalvojaisiin lähetystöön. Syy? "Jos Trump häviää ja ilmoittaa ettei hyväksy vaalien tulosta, se on tälle maalle aivan katastrofaalinen esimerkki."

Suurlähettiläs välttyi tältä ongelmalta. Trump voitti.

Mikä muuttuu? Ensin on hyvä muistaa, että missään maassa presidentti ei päätä kaikesta. USA:n perustuslaki ja lainsäädäntö säilyvät, ja ne antavat vahvan suojan myös amerikkalaisille vähemmistöille, jotka ovat joutuneet vaalikampanjan aikana tikunnokkaan.

Voi silti ennustaa, että se edistyksellinen politiikka, jota Obama on maailmalla ajanut ihmisoikeuskysymyksissä ja ympäristöasioissa, muuttuu. Ilmastokysymyksissä USA on Obaman kaudella siirtynyt jarrumiehestä edistykselliseksi voimaksi. Miten käy nyt?

Globalisaation ja protektionismin välillä heiluu heiluri, joka nyt on heilahtanut voimakkaasti USA:ssa protektionismin suuntaan. Odotukset USA:n teollisuuspaikkakuntien äänestäjiltä Trumpille ovat kovat. Globalisaatio on koettu uhkaavana, työpaikkoja vievänä kasvottomana voimana.

Protektionismi vaikuttaa paitsi USA:n ja Meksikon rajalla, myös USA:n kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Euroopalle ja Suomelle USA on tärkeä kauppakumppani, ja meidän oma taloutemme perustuu vientiin. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisiksi EU:n ja USA:n kauppasuhteet uudessa tilanteessa muodostuvat.

Ydinaseiden vastainen liike maailmassa on aina käyttänyt yhtenä argumenttina sitä, että ydinaseiden koodit voivat jonakin päivänä joutua sellaisen maailman johtajan käsiin, joka toimii äkkipikaisesti ja impulsiivisesti. Jos ydinaseet lähtisivät taivaalle yhtä herkästi kuin twitter-viestit, istuisimme me suomalaisetkin perunakellareissamme. Täytyy toivoa, että vanha suomalainen sananlasku - "kun Herra antaa viran antaa hän järjenkin sen hoitamiseen" - pitäisi tälläkin kerralla paikkansa.

Eurooppalaisesta näkökulmasta on tärkeää, että eurooppalainen turvallisuusympäristö pysyy vakaana. Olemme jo nyt uuden haasteen edessä Brexit-prosessin vuoksi. Voi kuvitella, että hermostuneisuus eurooppalaisissa NATO-maissa ja lähinaapurimaissa Baltiassa on juuri nyt suurta. USA:n puolustuksellinen sitoutuminen Eurooppaan on ollut yksi NATO:n kulmakivi.

Amerikkaa ja amerikkalaista kampanjointia pidetään usein mallina muualla maailmassa, myös Euroopassa. Menestyksekkäitä kampanjoita kopioidaan. Kun likasankokampanjalla pääsee presidentiksi, myös tätä mallia tullaan tulevaisuudessa Euroopassa jäljittelemään. Sääli.

Populisteja on ainakin kahdenlaisia. On populisteja, jotka käyttävät kaikki populismin keinot valtaan päästäkseen, ja sitten vallan saatuaan ikäänkuin "tulevat järkiinsä" ja muuttuvat maltillisemmiksi. He käyttävät populismia valtaan pääsyn välineenä, joskus hyvin häikäilemättömästi. Todelliset ajatukset ja tavoitteet jäävät kampanjoinnissa osin pimentoon. Sitten on pölhöpopulisteja, jotka oikeasti luulevat, että monimutkaisia asioita ja monimutkaista maailmaa voi hallita yksinkertaisin keinoin, menneisyydestä tempaistuilla isoäidin resepteillä. Pölhöpopulistit päätyvät historian roskatynnyriin. Toisenlaisiin populisteihin liittyy arvaamattomuus, koska kampanjat eivät paljasta heidän todellisia tavoitteitaan.

Pian näemme, mihin suuntaan USA:ta aletaan vaalien jälkeen oikeasti johtaa.