— Puoskari Mari

Helsinki ja Vantaa yhteen

Suomalaisten kuntien talous on hunningolla ja kuntien liittäminen yhteen on välttämätöntä. Yksi merkittävimmistä kuntaliitosselvityksistä tiistaina valmistunut selvitys Helsingin ja Vantaa yhdistämisestä. Sen rinnalla selvitettiin myös pääkaupunkiseudun 14 kunnan seutuhallinnon perustamista.

Tammikuussa Helsingin ja Vantaan valtuustot päättävät haudataanko selvitys vai ryhdytäänkö valmistelemaan kuntaliitosta. Itse olen ilman muuta kuntaliitoksen kannalla. Näin ajattelee Helsingin Sanomien gallupin mukaan myös selvä enemmistö vantaalaisista. Suurin osa helsinkiläisistä kannattaa ensisijaisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan liitosta. Niin minäkin, mutta se ei ole vielä ajankohtaista.

Mitä hyötyä kuntien liittämisestä sitten olisi? Tärkein peruste minulle on maankäyttö. Helsingissä on pulaa työpaikkatonteista erityisesti logistiikka- ja pienteollisuuskäyttöön. Yhdistyneessä kaupungissa asunnot ja työpaikat voitaisiin sijoittaa koko alueen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, kun nyt kilpailemme sekä asukkaista että yrityksistä. Kilpailu aiheuttaa myös sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymistä koko pääkaupunkiseudulla.

Selvityksessä visioksi otettiin se, että uudessa kaupungissa pystyttäisiin tuottamaan Helsingin tasoiset palvelut Vantaan kustannustasolla. Vastustajat pitävät tätä naivina, mutta minua innostaa ajatus siitä, että loisimme puhtaalta pöydältä 2020-luvun suurkaupungin, jonka toimintaa eivät rasittaisi tsaarinaikaiset hallintorakenteet ja toimintatavat. Totta kai tietojärjestelmien hankkiminen, tilojen muuntaminen ja uuden organisaation suunnittelu maksaisi jotain perustamisvaiheessa, mutta keskipitkällä aikavälillä syntyisi säästöjä.

Yksi kiistaton etu olisi kuntatalous. Jos keskeisimmät peruspalvelut tuotettaisiin Vantaan kustannustason mukaisesti, käyttötalous olisi tasapainossa, vaikka kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit olisivat Helsingin vuoden tasolla. Tässä tilanteessa vuosikate ylittäisi poistot ja kattaisi melkein kokonaan investointimenot, jolloin lainanottotarve vähenisi merkittävästi. Tämä voi toki olla liian optimistinen tavoite, mutta suuremmillakin palvelukuluilla yhdistyneen kaupungin talous olisi itsenäisiä kaupunkeja selkeästi kestävämmällä pohjalla ja pystyisimme estämään velkaantumisen. Yhdistynyt kaupunki kykenisi myös vahvistamaan veropohjaansa maankäytön avulla itsenäisiä kaupunkeja paremmin.

On hyvä, että seutuhallintoajatustakaan ei vielä haudattu. Pidän sitä kuitenkin osittain viivytystaisteluna kuntaliitoksia vastaan. Seutuhallinnolla voitaisiin ratkaista Helsingin seudun liikenneongelmia, mutta ei alueen segrekoitumista.

Suurkuntaan tarvittaisiin ehdottomasti jonkinlaiset kaupunginosavaltuustot. Koska neljä vaaleilla valittavaa hallintotasoa on liikaa, on meidän valittava seutuhallinnon ja paikallisdemokratian välillä. Itse pidän paikallisten näkökulmien huomioimista niin tärkeänä, että valitsisin näistä ensisijaisesti kaupunginosavaltuustot.

Jaa sivu: