— Saara Hyrkkö, Tiina Elo

Tulevaisuuden kaupungit luovat hyvinvointia ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen

Yli puolet suomalaisista asuu kaupungeissa ja tulevaisuudessa yhä useampi. Rakentamalla hyviä kaupunkeja rakennetaan siis ennen kaikkea hyvää elämää. Kukoistavat kaupungit ovat myös omien alueidensa ja koko Suomen talouden vetureita. Kaupungit luovat hyvinvointia, elinvoimaa, työpaikkoja ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Siksi kestävä, fiksu ja tulevaisuuteen katsova kaupunkipolitiikka on jokaisen suomalaisen etu.

Kutsuimme tammikuussa itseämme ja vihreää ajattelua sparrataksemme koolle niin sanotun kaupunkipolitiikan pyöreän pöydän - siis ison joukon asiantuntijoita, jotka katsovat kukin kaupunkeja vähän eri näkökulmista. Korona ei vielä silloin ollut mullistanut suomalaisten arkea ja kaupunkien taloutta. Koronakriisin keskellä ja sen jälkeen kaupunkien tukeminen on itse asiassa entistä tärkeämpää.

Keskustelujen pohjalta kokosimme viisi teemaa, jotka ovat tulevaisuuden kaupunkien kehittämisessä ratkaisevia: liikkuminen, asuminen, luonto, kulttuuri ja osallisuus. Vaikuttavan kaupunkipolitiikan edellytyksenä on saumaton yhteistyö ja toimiva kumppanuus kaupunkien, valtion ja muiden toimijoiden kesken. Onnistuminen vaatii myös rahaa. Verotuloja ja valtionosuuksia on kohdennettava reilusti ja nykyistä selkeämmin kaupunkien kestävän kasvun rahoittamiseen. Tämä on myös parasta elvytystä koronan moukaroimalle taloudelle.

Parhaimmillaan kaupungeissa onnistutaan ratkomaan tämän päivän ja huomisen kiperimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme ilmastokestäviä, elinvoimaisia ja viihtyisiä kaupunkeja, joissa ihmisten on hyvä opiskella, tehdä työtä, kasvaa, vanhentua ja osallistua. Tarvitsemme kaupunkeja, joissa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, alueita ei päästetä eriytymään ja luonto on lähellä. 

Miten se tehdään? Ehdotamme viittä vihreää keinoa parempaan kaupunkipolitiikkaan. Tulevaisuuden kaupungeissa…

Liikkuminen on ilmastokestävää ja helppoa

Liikenne muodostaa viidenneksen kaikista ilmastopäästöistä. Suurin osa lyhyistä matkoista tehdään autolla. Tähän tarvitaan muutos, ja se edellyttää entistä enemmän päästöttömiä, edullisia ja sujuvia liikkumisen tapoja. Ihmisten mahdollisuuksia kävellä ja pyöräillä on parannettava. Pyöräbaanat, kävelykadut, toimiva pyöräpysäköinti, kaupunkipyörät ja autoilta suljetut väylät lisäävät ihmisten liikkumista lihasvoimin ja vähentävät liikenteen päästöjä. 

Julkisen liikenteen on oltava päästötöntä ja niin sujuvaa, että auton vaihtamista bussiin, junaan, ratikkaan tai metroon ei tarvitse edes miettiä. Seuraavaksi on sähköistettävä bussit. Ratikkakaupunkien joukkoon mahtuvat pääkaupunkiseudun ja Tampereen lisäksi myös muut. Lisäksi kaupunkien välisen junaliikenteen on oltava nopeaa kautta koko maan.

Asuminen on fiksua ja viihtyisää

Seuraavina vuosina kaupunkeihin muuttaa paljon uusia asukkaita. Asumisen ei tarvitse olla tylsää tai yksinkertaista: kaupungeissa asuminen yhdistelee urbaania arkkitehtuuria ja viherrakentamista. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on liian korkea. Hallitulla täydennysrakentamisella saamme lisää asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Valtion on tuettava kohtuuhintaista ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivaa asumista.

Myös joustaville asumisratkaisuille ja yhteisöasumiselle on annettava mahdollisuus. Modernissa kaupunkiasumisessa yhdistyvät niin tehokkaasti käytetyt neliöt kuin yhteiset tilat lähellä palveluita. Eri sukupolvien käyttöön rakennetut helposti muunneltavat yhteisöasunnot lisäävät yhteisöllisyyden lisäksi myös hyvinvointia.

Luonto on lähellä

Kaupungeilla on tärkeä vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Kaupunkien omistamat virkistysmetsät on jätettävä luonnontilaisiksi. Haluamme suojata arvokkaita luontokohteita ja luonnon lajikirjoa myös tiivistyvissä kaupungeissa. Kun uusi rakentaminen keskitetään jo rakennetuille alueille, säästämme luontoa rakennetun ympäristön ulkopuolella. Täydennysrakentaminen on kuitenkin tehtävä siten, että asukkaiden yhteys lähiluontoon ja ekologiset verkostot säilyvät.

Yksi konkreettinen keino kaupunkivihreän lisäämiseen ovat viherkertoimet, jotka ohjaavat kasvillisuuden määrää kaavoituksessa. Haluamme kasvattaa kaupunkivihreää ja kaupunkitilan viihtyisyyttä lisäämällä katupuita, viherkattoja, kaupunkiviljelyä ja muuta kasvillisuutta jo rakennetun ympäristön keskellä. Pölyttäjien elinmahdollisuuksia parannamme muuttamalla nurmikoita niityiksi ja ajoittamalla tienpientareiden niiton niin, että niittykukat ehtivät kukkia.

Kulttuuri kukoistaa

Kaupungeissa kulttuuri saa kukoistaa ja luovuus lähteä lentoon. Kulttuuriin panostettu euro palautuu moninkertaisena takaisin. Siksikin kulttuuria kannattaa tukea. Se kannattelee keskustojen palveluita, vahvistaa kuntataloutta ja tuo rahavirtoja kaupunkikeskuksiin. Ennen kaikkea kulttuuri on kuitenkin hyvinvointia, sivistystä, tasa-arvoa ja uutta ajattelua luova voima.

Kaupunkien avoin ja julkinen tila on elämistä varten. Tyhjät tilat saavat täytettä kulttuuri- ja taideyhteisöistä, katumusiikista ja muraaleista. Kulttuurin ja taiteen tukemiseksi tarvitaan tiloja, jotka otetaan käyttöön ihmisten ja yhteisöjen ehdoin. Toisaalta kaupunkien on myös vaalittava historiaansa ja ajallisia kerrostumia säilyttämällä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat ja rakennukset. Vuokraamalla tiloja edullisesti eteenpäin virkistämme kaupunkien elinvoimaa.

Luodaan pohja hyvinvoinnille ja osallisuudelle

Asukkaat tekevät kaupungin. Kaupungit tarjoavat asukkailleen tapoja toteuttaa itseään ja osallistua. Esimerkiksi osallistuvalla budjetoinnilla ja asukasraadeilla lisäämme asukkaiden äänen kuulumista. Kaupunkien kestävään kehittämiseen tarvitsemme kaikki toimijat mukaan - parhaat ideat voivat tulla oppilaitoksista, yrityksistä, yhdistyksistä tai vaikkapa esikoululaisen suusta. Satsaamme koulutukseen ja tuemme yritystoimintaa uusien innovaatioiden ja työpaikkojen luomiseksi. 

Esteettömyyden on oltava kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keskiössä. Se voi tarkoittaa istumapaikkojen lisäämistä, tilaa lastenvaunuille ja pyörätuoleille sekä kynnyksettömiä katuja. Samalla esteettömyys on tasa-arvoisemman ja sujuvamman arjen rakentamista asukkaiden tarpeita kuunnellen.