— Saara Ilvessalo

Eurooppa tarvitsee aitoa demokratiaa onnistuakseen tehtävissään

Euroopan unioni on syntynyt tarpeeseen: Suojelemaan rauhaa, edistämään valtioiden välistä yhteistyötä ja ratkomaan rajoja ylittäviä ongelmia. EU ei ole itseisarvo, vaan sitä tarvitaan ratkaisuihin. Unionilla onkin suuret tehtävät. Ilmastokriisi uhkaa koko maailman ympäristöä ja ihmisten yhteiskuntarauhaa, kokonaisia sukupolvia on katoamassa nuorisotyöttömyyden jalkoihin ja vapaan liikkuvuuden myötä erityisesti kaikkein köyhimpiä uhkaava talouskriisi on koko EU:n asia. Unionia tarvitaan, ja sillä on paljon töitä.

Eurooppalainen taso ei kuitenkaan voi toimia, jos sillä ei ole oikeutusta toimimiseen. EU koetaan kaukaiseksi, eikä syyttä: On vaikeaa saada käsitystä siitä, mikä elin unionissa käsittelee mitäkin asiaa ja mikä ylipäätään kuuluu EU:n toimivaltaan – puhumattakaan siitä, mitä mieltä eurooppalaiset puolueet ovat olleet mistäkin asiasta. Jos ihmiset eivät saa sanoa sanaansa käsiteltäviin asioihin, ei keskustelua eurooppalaisesta politiikasta myöskään synny. Luottamus monimutkaiseen unioniin vähenee, ja tämä heikentää EU:n kykyä toimia.

Aito demokratia on myös rauhan tae. Osallistuin tällä viikolla Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kokoukseen, jonka tehtävänä on edistää demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Kokouksessa puhuttiin paljon Ukrainan tilanteesta ja korostettiin demokratian roolia konfliktien välttämisessä: Kun ihmisillä on valta ilmaista mielipiteensä, he kokevat myös päätökset tyydyttävämmiksi ja paremmiksi – jopa vaikka lopputulos olisi oman mielipiteen vastainen.

Euroopan unionissa on viime vuosina kuljettu hyvään suuntaan demokratian lisäämisessä. Unionin ainoan suoralla kansanvaalilla valitun elimen, parlamentin, valtaa on lisätty. Eurooppalainen kansalaisaloite (European Citizens' Initiative, ECI) on jo pari vuotta toiminut mahdollisuutena miljoonalle EU-kansalaiselle pyytää lainsäädäntöä komissiolta. Aloitteen allekirjoittajia täytyy olla seitsemästä jäsenmaasta, ja komissiolla on velvollisuus vastata kolmen kuukauden sisällä. Ongelmana on kuitenkin, ettei komissiolla ole velvollisuutta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin aloitteen tiimoilta, ja jos näin käy, ei kansalla enää ole sananvaltaa asiassa.

Demokratian järjestelmämme on pieniä kasvonkohotuksia lukuunottamatta jäänyt junnaamaan paikalleen vuosikymmeniksi, vaikka maailma ympärillä kehittyy hurjaa vauhtia. Muun muassa suuri osa nuorista on huolestuttavan vieraantunut päätöksenteosta ja yhteiskunnasta. Eurooppaan, ja myös sen jäsenmaihin, tarvittaisiinkin vahvempaa aitoa demokratiaa. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa paitsi päättäjiin, myös suoraan tärkeimpiin asiakysymyksiin. Siksi Euroopassakin tarvitaan mahdollisuus unionin laajuiseen kansanäänestykseen. Myös kansalaisaloitteen roolia pitää vahvistaa niin, että sen sisällöstä voidaan järjestää kansanäänestys mikäli komission vastaus ei tyydytä.

Suoraan asioista päättämällä loisimme myös keskustelua politiikan sisällöistä. Tämä on demokratian toimimisen kannalta elintärkeää. Kun ihmiset pääsevät päättämään asiakysymyksistä Euroopan tasolla, herää myös euroopanlaajuista keskustelua sisällöistä. Lisäksi ihmiset oppivat asioista, kun niistä päästään päättämään suoraan.

Suoran demokratian lisäksi tarvitaan muitakin uudistuksia. Päätöksenteon sekavia rakenteita täytyy selkeyttää, ja päätökset pitää tehdä alimmalla mahdollisella tasolla. Lähidemokratian lisäksi tärkeää on kuuleminen ja erilaisten osallisuusmenetelmien kehittäminen: Jokaiselle ihmiselle pitäisi löytyä luonteva väylä vaikuttaa. Esimerkiksi nuoret ovat tottuneet ottamaan kantaa suoraan asioihin, erityisesti netissä. Sähköisessä demokratiassa täytyykin kehittää osallistumisen ja kuulemisen tapoja sinne, missä ihmiset jo ovat: Sosiaaliseen mediaan, sähköpostiin, suosituimmille sivustoille.

Demokratia on parhaimmillaan läsnä lapsesta asti. Nuoret eivät ole menettäneet kiinnostustaan yhteiskuntaa kohtaan, mutta äänestävät ja osallistuvat perinteiseen puoluepolitiikkaan hyvin vähän. Poliitikoilla on peiliin katsomista: Rakenteita ja tapaa puhua täytyy muuttaa. Sen lisäksi, että äänestysikärajaa lasketaan esimerkiksi viiteentoista ikävuoteen ja kouluihin tuodaan kunnollista demokratiakasvatusta, täytyy vaikuttamisesta tehdä nuorille sujuvaa. Sähköisesti tapahtuva tiedotus, konsultaatio ja osallistuminen sekä suoran demokratian keinot vahvistavat edustuksellista demokratiaamme niin jäsenmaissa kuin unionissakin.

Demokratia on alituisesti ylläpidettävä ja kehitettävä järjestelmä. Tätä ei pidä unohtaa myöskään kansainvälisissä yhteyksissä. EU on liian tärkeä projekti menettämään kansalaistensa luottamusta.

Jaa sivu: