— Satu Haapanen

Kiiminkijoen kauneus 20.1.07

Herättiin Saga-vauvan kanssa kuudelta. Seitsemältä Saga nukahti uudelleen ja mä ehdin lukea koko sanomalehden rauhassa ja vielä siivotakin, ennen kuin lähdettiin Keski-Filppulan Jukan kanssa kiertueelle Oulun pohjoispuolelle. Kävimme Kellossa, Haukiputaalla, Kiimingissä, Jäälissä ja Yli-Kiimingissä. Juteltiin Jukan kanssa matkalla monimuotolukiosta. On hyvä, että kaikilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus käydä lukiota ja saada vieläpä huipputuloksia, vaikka asuinpaikka olisi kasvukeskuksista hyvinkin kaukana. Siinä on Suomen vahvuus, laadukkaassa, tasa-arvoisessa koulutuksessa ja siitä pitää pitää kiinni. Oli mukava taas jututtaa ihmisiä, vaikka sivusimme vaikeitakin asioita. Puhuttiin lasten terveydestä ja vammaisten avustajien tarpeellisuudesta, jotta vammaiset nuoret voisivat elää mahdollisimman normaalia nuorten elämää. Puhuttiin myös erään kokeneen hoitajan kanssa vanhusten hoidosta, kuinka asiat ovat menneet vuosien varrella huonompaan suuntaan, eikä aikaa yhdelle vanhukselle enää riitä. Hoitajille lisää palkkaa ja enemmän virkoja auki ja sitä kautta enemmän hoitajia vanhustyöhön! Kukaan ei ottanut tänään puheeksi Kuusamon valtauslupaa. Toivottavasti lupa jää radonin etsintään, eikä uraanikaivauksia koskaan aloitettaisi. Kuusamon luonnonrauha ja hieno ympäristömaine on liian kallis uhrattavaksi uraanikaivosten vuoksi. Matkalla Yli-Kiiminkiin nautittiin Kiiminkijoen huikaisevista maisemista. Kevätaurinko killui punaisena juuri taivaanrannan yläpuolella. Juha Markkola kirjoittaa päivän Kalevassa esimerkkejä Oulun kannalta epäedullisesta seutuyhteistyöstä tiettyjen päätösten kohdalla. Aina ei seutuyhteistyö palvele yhden kunnan tarpeita. Kuitenkin on hyvä, jos kunnat tekevät yhteistyötä, mutta kyllä tietty itsemäärämisoikeus kuntien omiin asioihin tulee säilyttää. Monimutkainen yhtälö joka tapauksessa, kuntayhteistyö.
Jaa sivu: