— Satu Haapanen

8.3. Tyttöjen ja naisten päivä

Luettiin aamulla tyttöjen kanssa kirjaa, jonka viime vuoden esikoululaiset antoivat minulle lahjaksi viimeisenä koulupäivänä. Luemme sitä useasti. Se on pehmeäkantinen ja sitä on kiva katsella, sillä jokaisella sivulla on lapsen kuva ja pieni kirjoitus opettajalle. Jokainen sivu ja lapsi siinä on ainutlaatuinen, unohtumaton. Katsoin illalla rankan ajankohtaisohjelman, jossa kerrottiin kuinka Aasiassa jää syntymättä vuosittain kymmeniä miljoonia tyttövauvoja valikoivien aborttien vuoksi ja kymmeniä miljoonia tyttövauvoja tapetaan sen vuoksi, että he eivät ole toivottuja. Pojan vuoksi pidetään suuret juhlat, mutta tyttö nähdään rahan haaskauksena, koska hän lopulta avioituu toiseen perheeseen. Monilla perheillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa mmyötäjäisiä, eivötkö he näe tytöstä olevan perheelle hyötyä, koska tyttö vain "laittaa ruokaa ja huolehtii veljistään". Tyttöjä ei aiota laittaa kouluun ollenkaan. Lisäksi isille ja perheille on kunniakysymys, kun perheeseen syntyy poika. Tämä ajattelutapa vallitsee myös rikkaissa perheissä, joissa monille naisillekin ja etenkin anopeille tytön syntymä on pettymys. Koskettavin näkökulma oli se, kun naiset kertoivat valitsevansa mieluummin tyttövauvan kuoleman, kuin sen kohtalon, että he joutuvat antamaan tyttärensä miniöiksi perheisiin, jotka pahoinpitelevät tyttöjä, polttavat näitä elävältä ja heittävät heidän päällensä happoa. Heidän mielestään parempi on abortoida tai surmata tyttövauva kuin antaa tälle kurja kohtalo. Raskaat päätökset painavat naisten mieltä koko elämän ajan: he näkevät painajaisia, eivätkä pääse syyllisyydestään. Intiassa on jo kyliä, joissa on melkein pelkästään miehiä. Tyttöjen arvon väheksyminen johtaa kokonaisten yhteiskuntien horjumiseen ja kaaokseen. Aamuteeveessä kerrottiin kyselystä, joka oli tehty Suomessa yli kymmenelle tuhannelle opiskelijalle heidän palkkaustoiveistaan ensimmäisessä työpaikassa. Kysely osoitti, että miehet pyytävät keskimääräisesti 400 euroa enemmän kuin naiset. Naiset pyytävät keskimäärin 2300 euroa, joka on 86 prosenttia miesten palkkavaatimuksista. Ja alempaa palkkaahan naisille maksetaan ja varmaan osittain tästä syystä selittyy, miksi samasta työstä maksetaan erilaista palkkaa. Mutta näinhän ei saisi olla. Mielestäni työntekijöiden erilaiset palkkavaatimukset eivät saa johtaa eriarvoiseen palkkaukseen. Tästä syystä olen hieman epäileväinen paikallisiin työehtosopimuksiin. Kun palkoista sovitaan paikallisesti, täytyy huolehtia, että pysytään oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tiellä.
Jaa sivu: