— Satu Haapanen

Keskustelua "Kesusta"

Eduskunta kävi eilen kuumaa keskustelua Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011–2016 kehittämissuunnitelmasta eli tuttavallisemmin Kesusta. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelman joulukuussa.

Kesussa väljä hallitusohjelma muuttuu tiukemmaksi toimintasuunnitelmaksi, jota koulutuksen järjestäjät seuraavat. Sen vuoksi ei ole yhdentekevää, miten suunnitelmassa asiat muotoillaan. Koulutukseen sisältyvien tavoitteiden täytyy olla ilmaistuna niin selkokielellä, että jokainen tietää, mihin suuntaan kulkea ja mitä tehdä. Kesu ei saa jättää pienintäkään epävarmuutta toimijoiden keskuuteen.

Kehittämissuunnitelman tulee kulkea kohti kolmea päätavoitetta. Ne ovat suomalaisten nostaminen maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä hallituksen lupaamaan koulutustakuuseen vastaaminen. Koska suurimmat leikkaukset kohdistuvat ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja tutkimukseen, on hallituksen kyettävä hoitamaan ammattikorkeakoulu-uudistus koko maan tarpeet huomioiden sekä turvattava korkealaatuisen tutkimuksen edellytykset maamme korkeakouluissa. Ilman hyvin hoidettua ammatillista koulutusta ja korkeakoulupolitiikkaa tavoite maailman osaavimmasta kansakunnasta jää haaveeksi.

Koulussa on pureuduttava sosiaalisiin, pedagogisiin ja taloudellisiin syihin, jotka selittävät oppimistulosten eroja ja eroja oppilaiden koulussa viihtymisessä. Koulun tasa-arvotyön on oltava osa koulun arkea. Opettajien ammattitaidosta ja jaksamisesta huolehtiminen heijastuu suoraan oppilaiden hyvinvointiin. Pidän tärkeänä ryhmäkokojen pienentämistä, oppilaanohjauksen tehostamista ja maksutonta koulutusta.

Koulunkäynti ei suju ilman toimivaa yhteistyötä kotien ja koulujen välillä. Siksi siihen olisi syytä kiinnittää huomiota myös kehittämissuunnitelmassa. Luontokoulujen vahvistaminen täytyy hallitusohjelman mukaisesti löytyä kehittämissuunnitelmasta.

Laadukkaan koulutuksen tukena ja kansakunnan sivistyksen kulmakivenä toimii kirjasto. Myös kesussa voitaisiin ilmaista syvä huoli kirjailijoiden toimeentulosta.

Hyvä varhaiskasvatus ja hyvä koulutus on jokaisen oikeus ja hyvinvointimme perusta. On tärkeää tasoittaa koulutuksellisia eroja kaikilla tasoilla, purkaa vanhempien koulutustason vaikutusta lasten koulutustasoon ja tukea maahanmuuttajanuorten pääsyä lukioihin ja jatko-opintoihin. Lukiota on saatava käydä päivittäin kotoa käsin.

Vuonna 2013 voimaan astuva yhteiskuntatakuu vaatii tiivistä yhteistyötä opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä. Koulutuksen kehittämissuunnitelmassa on esitettävä vielä selvemmin keinot, joilla jokaiselle peruskoulun päättävälle löytyy toisen asteen koulutuspaikka ja jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, opiskelu-, harjoittelu- tai työpajapaikka. Tämä lienee koulutuksen ja työelämän järjestäjien suurin haaste tulevina vuosina.

Jaa sivu: