— Satu Haapanen

Euroopan unionin tulevaisuuden suunta

Tänään on Eurooppa-päivä. Sen kunniaksi haluan pohtia EU:n demokraattisuutta ja ehdottaa omalta osaltani, missä on parantamisen varaa tulevaisuudessa.

Viime aikojen synkät talouden näkymät ja eurokriisi ovat vieneet huomion EU:n hyviltä puolilta ja jakaneet EU:n kansalaisia, vaikka suurimmat kokemamme ongelmat ovat olleet kuitenkin yhteisiä, eurooppalaisia ongelmia ja globalisaation tuloksia.

Finanssisektorin valvonta, veroparatiisien kitkeminen, työttömyys sekä ilmastonmuutos ovat yhteisiä asioita, joihin voidaan parhaiten puuttua EU-tasolla. Ne ovat luonteeltaan globaaleja haasteita, joihin emme voi Suomessa yksin vastata. Ne ovat myös aiheita, jotka sitovat meitä EU:n kansalaisia yhteen ja joiden osalta me kaikki voimme vaikuttaa enemmän ylikansalliseen päätöksentekoon.

Yksi EU:n suurimpia haasteita tänä päivänä on kansalaisten osallistuminen EU-demokratiaan. Se edellyttää EU-asioiden selkeyttämistä ja laajemman keskustelun käymistä mediassa. Lissabonin sopimus, joka astui voimaan vuonna 2009, lisäsi demokratiaa. Kansalaisten suorilla vaaleilla äänestämän EU-parlamentin lainsäädäntövaltaa kasvatettiin tuolloin koskettamaan suurinta osaa politiikan eri alueista. Nyt EU:n parlamentti säätää lait yhdessä EU:n neuvoston kanssa.

Lissabonin sopimus lisäsi myös halua vaikuttaa komission lakiehdotuksiin etukäteen, jotta sovinto löydettäisiin helpoiten jäsenvaltioiden ja EU:n parlamentin välillä, mikä vuorostaan nopeuttaa lakien säätämistä. Tämä ei kuitenkaan ole läpinäkyvyyden kannalta hyvä asia, sillä nyt neuvottelut käydään EU:n neuvostossa suljettujen ovien takana.

Euroopan parlamentin läpinäkyvyys on kuitenkin monilta osin ihailtavaa: Jokainen meistä voi seurata valiokuntien kokouksia tai selvittää mitä meppimme ovat sanoneet tai äänestäneet. Tämä ei ole mahdollista EU:n neuvoston osalta, vaikka voimmekin tarkastella, kuinka kukin jäsenvaltio on äänestänyt tärkeimpien poliittisten asioiden suhteen.

EU:ssa on nyt uutena vaikutuskanavana myös kansalaisaloite, mutta sen roolia olisi parannettava, jotta komissio olisi velvoitettu ottamaan lakiehdotukset käsittelyyn. Meidän kannattaa myös pohtia kansanäänestysten roolia ja niiden mahdollista lisäämistä.

Nyt on aika luoda keskustelua aktiivisesti siitä minkälaisen EU:n me haluamme ja vaikuttaa niihin asioihin joihin voidaan vaikuttaa parhaiten EU-tasolla. Näin voimme luoda todellisen kansalaisten Euroopan.

Jaa sivu: