— Satu Haapanen

Eläinten hyvinvoinnista ei pidä tinkiä

Tänään vietetään Maailman eläinten päivää, jonka kunniaksi kokoonnutaan pohtimaan eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita ei vain tänään vaan myös sitä seuraavalla Eläinten viikolla. Kouluissa järjestetään eläimiin liittyviä tempauksia ja eduskunnassakin pohditaan eläinsuojelulain uudistusta. Ajankohtainen kysymys on, millä tavalla valmisteilla oleva uusi eläinsuojelulaki voi parantaa eläinten hyvinvointia.

Eläinten hyvinvointi puhuttaa koko Euroopassa. Eläinsuojelukäytännöt ovat hajanaiset ja joissain Euroopan maissa erittäin puutteelliset. Eläinkuljetukset ovat järjettömän pitkiä, myös ihmisten asenteissa eläimiin on vielä paljon parantamisen varaa. Onkin tärkeää, että kuten Euroopan komissio on esittänyt, eläinsuojelulle saataisiin yhteisiä eurooppalaisia mittareita ja standardeja. Tämä ei kuitenkaan estä maiden menemistä eläinsuojelussaan vielä pidemmälle. Väitän, että Suomen uusi eläinsuojelulaki toimii monelle maalle oman eläinsuojelulain vertailukohtana. Siksi sen eläinsuojelullisista kriteereistä, ja eläinten hyvinvointia parantavista seikoista ei pidä tinkiä.

On tärkeää, että eläinsuojelujärjestöjen työtä tuetaan, jotta ne voivat eläinsuojelutehtävien ohella hoitaa myös kasvatuksellista tehtävää kouluissa ja kotien kanssa. Eläinten hyvä kohtelu tulisi olla myös opettajankoulutuksien sisällöissä. Monilla ihmisillä Euroopassa on vielä tietämättömyyttä, kuinka eläimiä tulisi kohdella. Ei ymmärretä, että eläin tuntee kipua ja tuskaa kuten ihminenkin. Säälittävintä on, jos eläin joutuu ihmisen vallan näytön tai välinpitämättömyyden kohteeksi. Tämän hetken karmaisevin esimerkki löytyy Romaniasta, jossa koirat ovat joutuneet ihmisten säälimättömyyden ja tietämättömyyden uhreiksi. Onkin tärkeää vaatia Euroopan unionin tasolta, että koirien teurastuksen pitää välittömästi loppua, ja koirien tappamisesta langetetaan rangaistus. Löytökoirien parissa tekevät järjestöt tarvitsevat nyt kaiken tuen.

Vaikka Suomessa eläinten hyvinvointiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, on meilläkin vielä tehtävää. Hylätyt kissat ovat edelleen Suomessa tavallinen ilmiö. Kissoja hylätään vuodessa jopa 20 000. Parsinavetoissa asuu vielä puolet nautaeläimistämme (Suuri kiitos heille jotka ovat satsanneet pihattoihin!). Luomubroiler on harvinaista ja geenimuunneltu rehu valitettavasti yleistynyt broilertiloilla. Eläintuotteiden alkuperämerkinnöt ovat puutteellisia, eivätkä ne kerro tarpeeksi kasvatusolosuhteista. Tarvitsemmekin lainsäädännön, jossa kuluttaja tietää varmasti, onko hänen ostamansa eläintuote eettisesti tuotettua ja onko tuote geenimuuntelusta vapaata.

Suomen eläinten suojelussa on edistytty vuosien aikana, eikä eläimiä esimerkiksi kosmeettisiin kokeisiin ole saanut käyttää enää pitkään aikaan. Yleinen mielipide eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi on erittäin myönteinen. Vaikka turkistarhausaloite ei tullut hyväksytyksi, merkittävää on, että puolet ministereistä oli sen kannalla. Lisäksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyi monia ehdotuksia, joilla pystytään parantamaan turkiseläinten vointia parempaan suuntaan. Oma kantani on, että seuraavan hallituksen tulee ottaa kielteinen kanta turkistarhaukseen. Mielelläni näen tämän tavoitteen myös uudessa eläinsuojelulaissa.

Muutakin on eläintensuojelun osalta kuluneena vuonna tapahtunut. Uusi koe-eläinlainsäädäntö astui voimaan elokuun alusta ja siinä vahvistetaan kolmen R:n periaatetta: toisin sanoen vähennetään eläinkokeita, parannetaan niiden laatua eläinten hyvinvoinnin kannalta ja korvataan eläinkoe vaihtoehtoisilla menetelmillä, kun se on mahdollista. Kolmen R:n periaatetta edistämään perustetaan neuvottelukunta, jonka tehtävä on antaa suosituksia eläinten hyvinvointiin liittyen ja keskustella EU -jäsenvaltioiden vastaavien tahojen kanssa. Eläinkokeista tiedottamista suurelle yleisölle on parannettu. Poliitikkojen keskuudessa vallitsee suuri yksituumaisuus siitä, että eläinkokeet tulisi korvata vaihtoehtoisilla eläinkokeilla. Siksi esimerkiksi Finnish Centre for Alternative Methods -keskuksen, vaihtoehtoisten eläinkokeiden tutkimuskeskuksen, resurssit tulee turvata.

Elokuussa aloitti työnsä maa- ja metsätalousministeriössä eläinsuojeluasiamies. Hänen tehtävänsä on edistää eläinten hyvinvointia yhteiskunnan kaikilla alueilla. On hyvä, että on ihminen, joka pystyy keskittymään täysipäiväisesti eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Eläinten teurastukseen liittyen on päätetty, että eläin tulee tainnuttaa aina ennen teurastusta.

Uuden eläinsuojelulain tulisi olla valmis vuoden 2014 aikana. Aikataulu tuntuu tiukalta, sillä työryhmän työskentely on kuulemma vielä melko alkuvaiheessa. Onkin äärimmäisen tärkeää, että eläinsuojelulain valmisteluun nimetään täysipäiväinen henkilö, joka pystyy katsomaan kokonaisuuksia kaikkien eläinryhmien kannalta ja joka tuntee eläinten suojelun historiaa ja taustoja. Eläinsuojelulakihan kattaa kaikkien eläinten suojelun tuotantoeläimistä kotieläimiin ja aina luonnossa eläviin eläimiin asti.

Suomen eläinsuojelulaki on varmasti suurennuslasin alla, kun Euroopassa ja muualla maailmassa uudistetaan eläimiä koskevaa lainsäädäntöä. Eläinten suojelu on useimmille kohtaamilleni poliitikoille yli puoluerajojen erittäin tärkeä asia. Uusi eläinsuojelulaki näyttää, olemmeko eläinten suojelun mallimaa vai vesittyykö uusi laki resurssien puutteeseen ja hätiköintiin. Kuten sanoin, vallitsee eläinten hyvinvoinnista melko suuri konsensus; ymmärretään, että eläinten hyvinvointi heijastuu myös ihmisten hyvinvointiin. Vanha sanonta, että se miten hyvin yhteiskunta huolehtii heikoimmistaan on sen sivistyksen ja vahvuuden mitta, pätee mitä parhaiten myös eläinten suojelusta puhuttaessa.

Jaa sivu: