— Satu Haapanen

Lukiota uudistetaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti hallitusohjelman mukaisesti vuosi sitten työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella lukiokoulutuksen valtakunnalliset tavoitteet ja lukion uusi tuntijako. Työryhmä luovutti esityksensä tällä viikolla ja esitys on lähtenyt lausuntokierrokselle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukioissa 1.8.2016.

Lukion tehtävä on antaa yleissivistävää koulutusta. Mitä yleissivistys tarkoittaa, sitä ei lukiolaissa tarkasti määritellä. Siksi tarvittaisiinkin laajempaa keskustelua siitä, mitä on yleissivistys nyt ja vuonna 2050, jolloin nykylukiolaiset ovat vielä täysillä työelämässä. Yleissivistyksen määrittelyssä tarvitaan näkemystä, millaisessa maailmassa elämme ja mihin suuntaan haluamme maapallomme menevän. Yleissivistykseen kuuluu ihmiskunnan historian tuntemus ja yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen. Sivistynyt ihminen osaa myös kunnioittaa toisen näkemyksiä.

Lukiouudistuksessa puhutaan muuttuvista työelämän tarpeista, mutta ummistetaan silmät makrotason muutoksilta, joiden keskellä ihmiskunta ja luonto elävät. Ilmastonmuutos, rajalliset luonnonvarat ja ruokaturvan varmistaminen asettavat osaamisen aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Tarvitsemme ihmisiä, jotka pystyvät laskemaan ja ymmärtämään monimutkaisia prosesseja, joilla on tuntemusta muuttuvista luonnonolosuhteista, jotka osaavat kehittää ratkaisuja tulla toimeen vähemmillä resursseilla ja jotka osaavat ratkoa ihmisryhmien välisiä konflikteja. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat soveltaa tietojaan ja kommunikoida omalla ja vierailla kielillä. Työryhmä olisi voinut kuulla tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka näkevät aikaamme hieman pidemmälle, ja jotka pystyvät ennakoimaan edes jollain lailla, miltä maailma sadan vuoden päästä näyttää, ja millaisia taitoja tämä ja seuraava sukupolvi tulevat tarvitsemaan muuttuvassa maailmassa.

Lukiouudistuksella on hyvä tavoite vähentää opintojen pirstaleisuutta ja syventää opiskelijan osaamista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työryhmä esittää opintojen alkuun sijoittuvia oppiainerajat ylittäviä yhteisiä opintokokonaisuuksia luonnontieteellisiin, humanistisiin ja yhteiskunnallisiin aineisiin. Uutena lukio-opintoihin tulisivat teemaopinnot, joiden tarkoitus olisi syventää ja soveltaa opittua ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ympäröivä yhteiskunta huomioiden.

Työryhmä esittää kolme vaihtoehtoa lukion tuntijaon uudistamiseksi. Äidinkielen, matematiikan ja taideaineiden osalta oppimäärä pysyisi ennallaan, tosin yhdessä mallissa esitetään äidinkielen vähentämistä yhdellä kurssilla, mitä pidän huolestuttavana. Liikuntaa lisättäisiin yhden kurssin verran.

Uudistus koskisi malleissa A ja B eniten luonnontieteellisten, humanistis-yhteiskuntatieteellisten ja katsomuksellisten aineiden opetusta. Ehdotuksen mukaan opiskelija kävisi vain yhden pakollisen oppiainekokonaisuudelle yhteisen kurssin ja sen lisäksi hänen tulisi valita vähintään kahdeksan syventävää kurssia sekä luonnontieteellisiä aineita että humanistis-yhteiskunnallisia ja katsomuksellisia oppiaineita sekä kolme kurssia taideaineiden opintoja. Mallissa A oppiaineet ylittäviä pakollisia teemaopintoja olisi kolme kurssia ja mallissa B viisi kurssia.

Vaihtoehto C on eniten nykymallin mukainen. Siinä opiskeltaisiin jokaista oppiainetta pakollisena vähintään yksi kurssi. Opintojen alussa olevia yhteisiä opintokokonaisuuksia ei olisi.

Vihreä eduskuntaryhmä antaa keväällä lausuntonsa ehdotuksesta. Olemme keskustelleet ryhmässä muun muassa kaikille uskontokunnille yhteisestä maailmankatsomus- tai uskontotiedosta vaihtoehtona nykyiselle uskonnon opetukselle.

Työryhmän esitys herättää vielä monia kysymyksiä kuten, mitä eheyttävät teemakurssit olisivat? Olisiko mahdollista muuttaa uskonnon ja terveystiedon lakisääteistä erityisasemaa tai niiden yhden kurssin pakollisuuden lisäksi opiskella pakollisena esimerkiksi historiaa? Voitaisiinko oppiaineitten vuorovaikutusta lisätä paremmin nykymallia muistuttavassa C-mallissa?

Esitys painottaa oppilaiden ja yhteiskunnan vuorovaikutteisuutta ja opetusmenetelmien monipuolistamista, mikä on hyvä asia. Myönteistä on valinnaisuuden lisääminen luonnontieteellisten ja humanistis-yhteiskunnallisten aineiden sisällä, mikä varmasti lisää opiskelijoiden motivaatiota opiskella heitä kiinnostavia aineita.

Työryhmän jäsenet eivät ole olleet yksimielisiä. Lukiolaisten liitto pitää valinnaisuuden lisäämistä erinomaisena uudistuksena. Opettajien ammattiliitto OAJ sen sijaan pitää tärkeänä keskeisten yleissivistävien oppiaineiden säilyttämistä pakollisina. Vihreä eduskuntaryhmä käy asiasta perusteellisemman keskustelun istuntokauden alettua helmikuussa. Sitä ennen on ansaitun joulutauon aika niin kouluväelle kuin muillekin työtä tekeville.

 

Lukiota uudistavan työryhmän esitykseen pääsee tutustumaan täällä.

Jaa sivu: