— Satu Haapanen

Suomi voi auttaa pakenemaan joutuneita

Maailmassa on käynnissä yli 30 erityyppistä väkivaltaista sotaa tai konfliktia, joiden seuraukset ovat äärimmäisen surullisia. Kun 1800-luvun lopulla sotien uhreista vain viisi prosenttia oli siviilejä, on luku tänä päivänä 90 prosenttia. Sodankäynti on raaistunut, ja on vaikea erottaa, kuka on kenenkin vihollinen. Yksittäiset hirmuhallitsijat ja terroristiryhmät saavat paljon pahaa aikaan jopa oman kansansa keskuudessa.

Sota ei säästä lapsiakaan. Suomen YK-liiton mukaan joka neljäs lapsi elää sodan tai sen uhan keskellä. Lähes kaikissa konflikteissa naiset ja lapset joutuvat väkivallan kohteeksi. Lapset joutuvat erilleen vanhemmistaan, ja jo pieniä lapsia värvätään lapsisotilaiksi. Ihmiskauppiaat myyvät turvattomat lapset ja naiset orjiksi ja prostituutioon.

Kuka tahansa pakenisi sotaa, ja veisi läheisensä turvaan pakon edessä. Ne, jotka jollakin keinoin onnistuvat pakenemaan sotaa, lähtevät minne tahansa turvallisempiin olosuhteisiin, ja useimmiten se on jo valmiiksi pakolaisilla kuormitettu naapurimaa. Niinpä esimerkiksi Turkki on vastaanottanut yli miljoona syyrialaista ja pienessä Libanonissa heitä on vastaava määrä jo aiempien palestiinalaispakolaisten lisäksi.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin. Yli 51.2 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodistaan. Useat näistä pakolaisista eivät koskaan edes pääse lähtemään kotimaistaan. Toiset sen sijaan pakenevat lähimaihin pakolaisleireille. Pakolaisleirit ovat kuitenkin niin täysiä, että useat palaavat takaisin konfliktien keskelle kotimaihinsa, tai yrittävät hengenvaarallisin keinoin Schengen -alueelle.

Suomi kantaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaista vastuutaan maailman kaikkein suojattomimmista ihmisistä ottamalla vuosittain vastaan tietyn kiintiömäärän pakolaisia. Pakolaiset valitaan useiden haastattelujen kautta UNHCR:n pakolaisleireiltä. Pakolaiskiintiöön valitut henkilöt ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Vuonna 2014 Suomi nosti pakolaiskiintiötään 750 stä 1050 henkeen. Syynä tähän oli Syyrian pakolaisten valtava määrä. Ensi vuonna pakolaiskiintiössä on palattu 750 henkeen, vaikka pakolaistilanne maailmalla on vain pahentunut. Erityisesti Syyrian sota nostaa edelleen pakolaismäärää. Myös terroristijärjestö Isiksen nousu ja epävarmuus Afganistanissa lisää pakosalle joutuvien määrää. Afrikan konflikteja pakenee vuosittain kymmeniätuhansia Eurooppaan. Moni heistä menettää henkensä vaarallisella matkalla.

Suomi on maailman turvallisimpia maita. Suomalaiset ovat pääsääntöisesti halukkaita auttamaan. Niinpä pakolaisille on löytynyt hyvin vastaanottavia kuntia, joissa ihmisiä autetaan pääsemään uudelleen elämisen alkuun.

Koska pakolaisten määrä on kasvussa ja konfliktimaiden naapureiden kantokyky pakolaisten suhteen on jo monin verroin ylitetty, tulisi Suomen nostaa pakolaiskiintiö vuonna 2015 vähintään kuluneen vuoden tasolle 1050 henkilöön kuten myös sisäministeri Päivi Räsänen on esittänyt. Näin edes muutama sata ihmistä kiintiötä enemmän saisi uuden alun jo kerran tuhotulle elämälleen.

Pakolaisten tilanne näin joulun aikaan vie ajatukset parin tuhannen vuoden taakse. Silloinkin uupunut pariskunta Lähi-idässä kolkutteli lukuisia ovia, jotka pysyivät kiinni. Kuitenkin yksi majatalon isäntä avasi tallinsa ovat pariskunnalle levähdyspaikaksi. Siitä alkoi myös yhden suuren uskontokunnan historia, pitkälle matkalle lähtemään joutuneen pienen perheen majoittamisesta. Ovelle kolkuttelijoita riittää edelleen. Vähintä, mitä maailman rikkaimmat maat voivat tehdä on avata "tallin ovet" kaikkein köyhimmille, heille, joilla on vain toivo, ei mitään muuta.

 

Jaa sivu: