— Satu Hassi

Me pienet jätemyllyt

Olisitko arvannut, että geenimuunneltua teollisuusjätettä syötetään kohta karjanrehun kautta ihmisille? Olisitko arvannut, että tästä ei tarvitse kuluttajille kertoa?

Olisitko arvannut, että näin tehdään huolimatta EU:n lääkeaineviraston epäilyksistä?

Olisitko arvannut, ettei EU:n komissio kerro näistä epäilyksistä ministerineuvostolle, eikä Suomen hallitus eduskunnan suurelle valiokunnalle?

Minun mielikuvitukseni ei olisi riittänyt arvaamaan moista, mutta juuri näin nyt kuitenkin on tapahtumassa.

EU:n ministerineuvostossa oli viime viikolla esillä luvan myöntäminen BASF-yhtiön GM-perunalle EH92-527-1. Se on kehitetty tuottamaan teollisuustärkkelystä, jollaista käytetään ainakin paperiteollisuudessa. Komissio esitti, että lupa annetaan ja että karjalle saa syöttää niin sanotun "pulpan" eli jätteen, joka jää jäljelle, kun tärkkelys on otettu perunasta pois. "Pulppa" siis syötettäisiin mutkan kautta ihmisille, paitsi vegaaneille.

Ministerineuvostossa ei syntynyt riittävää enemmistöä suuntaan eikä toiseen, mikä tarkoittaa, että komissio tekee päätöksen. Jos ei ihmeitä tapahdu, lupa tulee.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila vaati viime kesänä näyttävästi GM-rehulla tuotetulle lihalle merkintäpakkoa. Nyt hän kannatti lupaa teollisuustärkkelysperunalle, ja sen prosessijätteen syöttämistä sioille.

Tämän perunan sisältämä merkkigeeni aiheuttaa vastustuskyvyn tietyille antibiooteille, joilla lääkitään sekä ihmisiä että eläimiä.  Siksi Euroopan lääkeainevirasto EMEA suhtautui epäillen luvan myöntämiseen.

Sitä paitsi voimassaoleva direktiivi sanoo, että antibioottiresistenssigeenien käytöstä "gemojen" merkkigeeneinä olisi pitänyt luopua joulukuuhun 2004 mennessä. Lääkealan ihmiset pelkäävät, että tuollainen geeni voi eläimen tai ihmisen suolistossa siirtyä taudinaiheuttajapöpöön. Jos niin käy, voimme olla helisemässä antibiooteille vastustuskykyisen superpöpön kanssa.

Komissio ei ole neuvostolle toimittamissaan dokumenteissa kertonut EMEA:n epäilyistä. Niistä ei kertonut myöskään Suomen hallitus eduskunnan suurelle valiokunnalle. Vihreät jäivät sekä Suomen hallituksessa että eduskunnan suuressa valiokunnassa yksin vastustamaan luvan myöntämistä.

Eurooppalaiset kuluttajat vieroksuvat geenimuunneltua ruokaa. Direktiivi vaatii GMO:sta valmistetun ruoan merkintää. Eurooppalaiset eivät sitä osta, ja niinpä kasviperäistä GM-muonaa ei juurikaan ole eurooppalaisten kauppojen hyllyillä.

Eläintuotteiden, kuten lihan, maidon ja munien tilanne on täysin toinen. Agribisnes on salakuljettanut "gemot" eurooppalaisiin ruokapöytiin niiden kautta, koska GM-rehulla tuotettuja eläintuotteita ei tarvitse merkitä. Geenimuunneltu karjanrehu alkaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Erityisesti rehusoija on Euroopassa pääosin tuontitavaraa. Yli puolet maailman soijasta on geenimuunneltua.

Saksassa on juuri valmistunut laki siitä, millä ehdoilla eläintuotetta saadaan markkinoida "GMO-vapaana". Elintarvikealan ihmiset odottavat, että tällaisilla tuotteilla tulee olemaan Saksan markkinoilla iso kysyntä.

Mutta selkeämpää kuin merkitä "GMO-vapaat" eläintuotteet, olisi säätää merkintäpakko niihin eläintuotteisiin, jotka on tuotettu GM-rehulla. Tämä on koko ajan ollut vihreiden linja EU-päätöksenteossa.

Tekeekö Suomen hallitus oikeasti mitään sen eteen, että GM-rehulla tuotettu liha olisi pakko merkitä, kuten pääministeri Vanhanen kesällä vaati yhdessä ministeri Anttilan kanssa? Vai tyytyykö Suomi vain siunaamaan yhä uusia käyttölupia geenimuunnelluille organismeille?

GM-elintarvikkeisiin ja -perunoihin liittyvät kirjalliset kysymykseni komissiolle.

Jaa sivu: