— Satu Hassi

Minne haihtui halu vähentää eläinkokeita?

Harmittaa eläinten puolesta.

Vuosina 2005 ja 2006 kun säädettiin uutta kemikaalilakia eli REACH:ia, Europarlamentissa vallitsi autuas yksimielisyys eläinkokeiden minimoimisesta. Silloin kemian teollisuus lobbasi ehdotuksen vesittämiseksi ja lobbarien yksi argumentti oli eläinten kärsimys, kun kemikaalien terveysvaikutuksia testataan. Kemikaalilain kaikista muista kohdista väännettiin kättä niin että roikui, mutta kaikki olivat suloisen yksimielisen innokkaita kirjaamaan varmistusta varmistuksen päälle, jotta eläinkokeiden määrä minimoidaan, päällekkäiset eläinkokeet estetään, vaihtoehtomenetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön.


Tämän viikon tiistaina Europarlamentti otti kantaa EU:n eläinkoedirektiivin uudistamiseen. Lopputulos panee kysymään, minne ihmeessä tuo täydellinen yksimielisyys eläinkokeiden vähentämisestä tässä välillä haihtui?

EU:ssahan käytetään tieteellisiin tutkimuksiin vuosittain noin 12 miljoonaa eläintä. Vanha direktiivi vuodelta 1986 ei enää lainkaan vastaa nykyistä tiedon tasoa eikä eettisiä käsityksiä. Parlamentin ympäristövaliokunta on useaan otteeseen patistanut komissiota antamaan ehdotuksensa uudeksi eläinkoedirektiiviksi. Kauan kaivattu ehdotus tuli vihdoin viime kesänä. Valitettavasti uudistuksesta näyttää tulevan eläinsuojelun kannalta paha pettymys, eikä vesittäjä ole komissio vaan parlamentti.

Tällä kertaa voimakkain lobbari olikin lääketeollisuus, eläinkokeita käyttävien tutkimuslaitosten säestämänä. Ne tekivät parhaansa vakuuttaakseen mepit siitä, että kaikki kapulat eläinkokeiden rattaisiin haittaavat ihmisten terveyttä ja estävät uusien lääkkeiden kehittämistä. Tämä lobbaus näyttää nyt onnistuneen enemmän kuin hyvin.

Jopa ympäristövaliokunnan niukka enemmistö (konservatiivit ja osa liberaaleista) oli aiemmin keväällä valmis heikentämään niin sanotun "kolmen ärrän" periaatetta. Kolme ärrää viittaa sanoihin replacing, reducing, refining, eli eläinkokeiden korvaaminen, vähentäminen ja tarkentaminen. Komissio ehdotti, että eläinkokeita suorittavan pitää osoittaa tehneensä parhaansa näiden kolmen ärrän eteen. Ympäristövaliokunnassa jäi niukasti tappiolle se, että eläinkokeet on korvattava aina, kun se suinkin on mahdollista. Enemmistön mielestä riittää, kunhan osoitetaan, että tätä "on harkittu". Tulokseen tosin vaikutti se, että äänestyshetkellä valtaosa demariryhmästä oli poissa, isompi osa kuin konservatiiveista. Vihreät olivat täysilukuisina paikalla. Siitäpähän näkyi, mikä kenellekin on tärkeää.

Pääkäsittelyvaliokunta eli Europarlamentin maatalousvaliokunta, tuki eläinsuojelua vielä vähemmän kuin ympäristövaliokunta, ja tiistaina 5.5. täysistunto tuki useimmissa pääosin samaa linjaa.

Vihreät esittivät monia parannusehdotuksia. Mutta täysistuntoäänestyksen tulos oli selvästi huonompi kuin komission esitys.

Kaiken huipuksi parlamentti huononsi jopa nykyistä direktiiviä. Nykyisin kaikki eläinkokeet pitää alistaa ennakkohyväksyntään. Mutta nyt parlamentin enemmistö rajasi ennakkohyväksynnän vain niihin eläinkokeisiin, jotka aiheuttavat eläimille vähintään "kohtalaista" kipua ja haittaa. Muille eläinkokeille olisi vapaat kädet. Ja sen arviointi, onko eläimen kipu "kohtalaista" tai vielä pahempaa, jäisi käytännössä niille, jotka eläinkokeita haluavat tehdä.

Loppuäänestyksessä vihreät äänestivätkin vastaan.

Me vihreät ehdotimme muun muassa strategian laatimista siitä, miten EU:ssa lopetetaan kädellisten eli apinoiden käyttö eläinkokeissa. Emme siis ehdottaneet tiukkaa aikarajaa, vaan sitä että laaditaan toimenpideohjelma siitä, miten apinoiden käyttö voidaan aikaa myöten lopettaa. Emme saaneet parlamentin enemmistöä tämän taakse. Läpi meni sentään se, että kädellisten käyttöä eläinkokeissa pitää tarkastella aina kahden vuoden välein.

Sitä, että laaditaan strategia kädellisten käytön lopettamiselle eläinkokeissa, tukivat suomalaisista mepeistä Takkula, Virrankoski, Pietikäinen, Hassi ja Myller. Vastaan äänestivät Jäätteenmäki, Lax, Seppänen, Itälä, Korhola, Siitonen, Vatanen ja Paasilinna. Lehtinen oli poissa.

Vihreät saivat läpi vain lieviä parannuksia, kuten sen että eläinkokeilla saatu tieto tulee jakaa, eikä eläinkokeita saa tehdä yrityssalaisuuksien vuoksi.

Harmittaa. Aiemmin tänä keväänä Tampereella olin Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan eläinkoevaihtoehtotutkimuslaboratorion avajaisissa, ja olin todella vaikuttunut siitä, mitä kaikkea jo nyt kyetään tekemään ihmissoluja ja ihmisen kudoksia käyttävillä koemenetelmillä ja ylipäänsä seulomalla olemassa olevaa tietoa kemikaaleista, jotka ovat ehdolla uusiksi lääkkeiksi. Vähän myöhemmin olin Kuopion yliopistossa ja olin myös siellä hyvin vaikuttunut siitä, miten monipuolisesti näitä vaihtoehtomenetelmiä jo käytetään ilmansaasteiden terveysvaikutusten selvittämisessä. Ikävää, että nyt ollaan tekemässä EU-lainsäädäntöä, joka ei pakota teollisuutta ja tutkijoita käyttämään edistyneimpiä tapoja vähentää eläinten kärsimystä.

Jaa sivu: