— Satu Hassi

Mistä kaikesta ydinvoimayhtiö saa pestä kätensä?

Fukushima, jonka reaktoreita ei vieläkään ole saatu hallintaan, on opettanut kaikille, että vakava ydinvoimaonnettomuus ei ole vain teoreettinen riski, se voi realisoitua oikeasti, myös korkean tekniikan maissa.

Ydinvoimaonnettomuus voi saada alkunsa luonnonkatastrofista, jonka aiheuttamat kärsimykset ja vahingot olisivat suunnattomat jo ilman ydinturmaakin.

Miten ydinvoiman vahingonkorvausjärjestelmä sopii yhteen tämän todellisuuden kanssa? Lyhyt vastaus on, ei oikein mitenkään.

Normaalibisneksessä vahingon on velvollinen korvaamaan sen aiheuttaja. Ydinvoimalle on annettu poikkeus. Näin ei pitäisi olla.

Ydinvoimayhtiön pitää toki ottaa vakuutus. Viime kuussa eduskunta nosti korvauksen ylärajan 700 miljoonaan euroon.

Uudessa laissa voimayhtiön korvausvastuu on teoriassa rajaton, käytännössä se tarkoittaa vain yhtiön omaisuuden arvoa, eli suomeksi ei juuri mitään. Jos yhtiön koko omaisuus on ydinvoimaloissa, kuten TVO:lla, ja tulevaisuudessa ehkä Fennovoimalla, sen omaisuuden arvo painuu ison haaverin jälkeen pakkasen puolelle.

Jos omistaja on ulkomaalainen, kuten Fennovoiman suurin omistaja E.ON, nykylaki sallii sen viedä voitot ulkomaille niin kauan kuin menee hyvin, mutta sosialisoida kustannukset meille suomalaisille, jos käy köpelösti.

Asia näyttäisi toisenlaiselta, jos vastuu ulottuisi ydinvoimayhtiön omistajiin. Fennovoiman omistajia ovat E.ON:in lisäksi esimerkiksi S-ryhmä, Kesko, Rautaruukki ja Talvivaaran kaivosyhtiö. TVO:n omistajiin kuuluvat muun muassa Kemira sekä Pohjolan Voiman kautta UPM ja Stora Enso.

Jos nämä yhtiöt joutuisivat ottamaan huomioon sen, että voivat joutua maksamaan suuronnettomuuden kustannuksia, ydinvoiman bisneslaskelmat näyttäisivät kovin erilaisilta kuin nyt.

Ydinvastuulaissa on myös jättimäinen porsaanreikä, joka rajaa korvausvastuun ulkopuolelle onnettomuudet, jotka aiheutuvat "epätavallista laatua olevasta luonnonmullistuksesta".

Minusta pitäisi olla selvää, että "epätavallisiinkin" luonnononnettomuuksiin pitää suunnittelussa varautua.

Fukushima opetti senkin, että on katsojan silmässä, millainen luonnononnettomuus on "epätavallista laatua". Japanissa tiedettiin ennestään että maanjäristyksiä tapahtuu ja tsunameita tulee. Mutta ei oltu varauduttu siihen että tulee voimakkaampi järistys ja isompi tsunami kuin ennen. Toisaalta kuitenkin ihan tavallisten talojen ja tehtaiden rakenteet pitää mitoittaa kestämään isompia rasituksia kuin ne, joita pidetään todennäköisinä.

Maksaa tietenkin maltaita rakentaa ydinvoimala kestämään aikaisemmin koettuja voimakkaammat järistykset ja tsunamit. Kustannussyistä näin ei Fukushimassa tehty. Mutta onko vika tällöin mannerlaatoissa? Minun mielestäni ei, vaan voimayhtiössä ja turvaviranomaisissa. Millä perusteella siis voimayhtiö kuuluisi vapauttaa korvausvastuusta?

Sekin tiedetään, että ilmastonmuutos tuo todennäköisesti tullessaan aiempaa voimakkaampia myrskyjä. Jos ennennäkemättömän korkealle nousevat myrskyaallot aiheuttavat ydinvoimaonnettomuuden Suomen rannikolla, onko silloin kyseessä "epätavallinen luonnonmullistus" vai ennustettavissa oleva tilanne?

Voin kuvitella, että tuossa tilanteessa voimayhtiö sanoo, että tilanne oli ennakoimaton. Itse olisin toista mieltä.

Selvyyden vuoksi ydinvastuulaista tulisi poistaa porsaanreikä, joka vapauttaa ydinvoimayhtiön vastuusta jos ydinkatastrofi alkaa luonnononnettomuudesta.

Lisää ydinvoimasta: http://www.vihreat.fi/ydinvoima

Jaa sivu: