— Satu Hassi

Fukushima opetti: hyväveli-verkosto on turvariski

Kenichi Hasegawa näytti kuvaa Iitate-kylän asukkaiden retkestä vähän ennen Fukushiman ydinvoimaonnettomuutta. "Tämä oli kai viimeinen kerta, kun näimme toisemme", hän sanoi.

Kuvaa, jossa navetan lattialla lojui kuolleita lehmiä, maidontuottajan on jo vaikea näyttää. Ne oli jätetty kuolemaan nälkään, kun asukkaat evakuoitiin.

Hasegawa oli itse nähnyt, miten kylän säteilymittarin lukema oli asteikon ylärajassa. Estelyistä huolimatta hän varoitti muita. Asiantuntijat rauhoittelivat ja kehottivat jatkamaan normaalia elämää.

Jonkin ajan kuluttua Kiotosta tullut tutkija kauhistui säteilytasoa ja sitä, että kylässä vielä asuttiin. Vasta sitten kylä evakuoitiin. Aikaisemmin luonnonkauneudestaan maankuulun kylän pellot kasvavat rikkaruohoa.

Japanin kolmoistragediasta, maanjäristyksestä, tsunamista ja Fukushiman ydinvoimaonnettomuudesta tulee sunnuntaina kuluneeksi vuosi. EU-parlamentin vihreät järjestivät tällä viikolla asiantuntijakuulemisen siitä, mitä voimme katastrofista oppia. Ainakin nämä:

1. Salailu pahentaa sekä riskejä että onnettomuuksien seurauksia.

Kuulimme asukkailta, kansalaisjärjestöaktiiveilta, Fukushiman prefektuurin kuvernööriltä sekä ydinvoima-asiantuntijoilta pitkän listan esimerkkejä siitä, miten vaaratilanteita on salailtu, vähältä piti tilanteiden opetuksia painettu villaisella ja miten kaunistelu edelleen jatkuu.

2. Tosipaikan tullen iso osa vahingon kärsijöistä jää nuolemaan näppejään.

Japanissa oma-aloitteisesti evakkoon lähteneet eivät saa korvauksia. Sallittua vuotuista säteilyannostasoa suunnitellaan nostettavan 20 millisievertiin, eli 20-kertaiseksi. Professori Keith Baverstockin mukaan säteilyannoksen lisääminen jo yhdellä millisievertillä lisää syöpätapauksia, lapsilla enemmän kuin aikuisilla, tytöillä enemmän kuin pojilla.

3. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastot, joista julkisuudessa puhutaan vähän, ovat megariski. Reaktorissa ydinpolttoaine muuttuu alkuperäistä miljoonia kertoja radioaktiivisemmaksi, sitä pitää jälkikäteen säilyttää vesialtaissa vuosikymmeniä. Jos käytetyn polttoaineen sauvat joutuvat kuiville edes osittain, kuten Fukushimassa, ollaan hätätilanteessa.

Kuulimme, että jos seuraava maanjäristys hajottaa Fukushimassa välivaraston lopullisesti, ihmiset on evakuoitava 450 km säteeltä. Tämä tarkoittaa myös Tokiota.

4. Kaikki tähänastiset ydinreaktorien sydänten sulamiset ovat johtuneet tapahtumasarjoista, joita suunnittelijat eivät ole pitäneet mahdollisina.

Ydinvoimaloiden moninkertaiset turvajärjestelmät suunnitellaan siltä pohjalta, että reaktorisydän saisi sulaa korkeintaan kerran 100 000 vuodessa. Toteutunut riski on ollut noin 20 kertaa suurempi, koska maailman reaktorit ovat toimineet yhteensä noin 14 000 vuotta ja sinä aikana on koettu Harrisburg, Tshernobyl ja Fukushima. Suomen kannalta keskeistä ei ole, voiko meillä olla maanjäristyksiä ja tsunameita, vaan mitä sellaista voi tapahtua meillä ja naapurimaissa, jota ydinvoimaloiden suunnittelijat eivät ole ottaneet huomioon.

5. Japani toimii, vaikka maan 54 ydinreaktorista 52 on pysäytetty.

Tokio, miljoonien asukkaiden ja tuhansien firmojen metropoli, on kyennyt vähentämään sähkönkulutusta 20%. Päivittäisten säätiedotusten rinnalla ovat sähkötiedotukset. Yrityksissä on huomattu, että sähkön säästö on säästänyt myös rahaa.

6. Fukushima ei aiheuta, mutta sinetöi ydinvoiman auringonlaskun.

Paljon mainostettu "ydinvoiman renessanssi" alkoi lässähtää jo aikaisemmin. Vuosina 2008–2010 aloitetuista 38 reaktorityömaasta 25 on Kiinassa, 6 Venäjällä ja 3 Koreassa. Uusissa investoinneissa ydinvoima on koko 2000-luvun jäänyt yhä enemmän uusiutuvasta energiasta jälkeen.

7. Suomalaisten kannalta tärkein opetus on ehkä se, että hyväveliverkosto pahentaa salailua, sormien läpi katsomista ja kaikkea muutakin mikä lisää riskiä ja pahentaa seurauksia.

Hyväveliverkostosta on Suomessa puhuttu lähinnä vaalirahoituksen ja Finnairin johtajan asuntokaupan yhteydessä. Minä olen paljon pöyristyneempi yritysten ja niitä valvovien viranomaisten välisestä pyöröovesta.

Äskettäin uutisoitiin, että työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela siirtyy Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtajaksi.

Alkuvuodesta Säteilyturvakeskuksen eläkkeelle jäävä pääjohtaja Jukka Laaksonen kertoi siirtyvänsä ydinvoimayhtiö Rosatomin leipiin. Pari viikkoa tätä ennen Laaksonen kehui Talouselämä-lehdessä venäläisiä ydinvoimaloita.

Tämä mies on ollut neuvomassa Suomen hallituksia siitä, pitääkö meidän vaatia Venäjää sulkemaan Suomenlahden etelärannalla Sosnovyi Borissa olevat Tshernobyl-tyyppisetr reaktorit vai ei.

Jaa sivu: