— Satu Hassi

Niinhän siinä kävi...

Niinhän siinä kävi: Itämeren uudet rikkipäästörajat tappavat teollisuuden Suomesta. Kaiken kukkuraksi tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun teollisuus kuolee Suomesta.

1960-luvulla asiat olivat vielä mallillaan. Paperitehtaiden vieressä järvet olivat ruskeaa puuroa. Jämsän rannoilla Päijänteessä uimisesta sai ihottumaa. Valkeakosken tehtaat haisivat sopivalla tuulella Tampereelle asti. Kaupungeissa uudesta lumesta tuli parissa päivässä likaisen harmaata. Miehet kuolivat keskimäärin naftisti 65-vuotiaina.

Mutta silloin Suomessa ja Euroopassa oli vielä teollisuutta. Ihmiset ymmärsivät, että raha haisee. Luonnonsuojelijat keskittyivät ihailemaan sinivuokkoja ja Kolin maisemaa.

Sitten alkoi ympäristövouhotus.

1970-luvulla paperiteollisuus kuoli, kun piti ruveta puhdistamaan jätevesiä. 1980-luvulla kuolivat muutkin teollisuudenalat, kun piti pestä savupiipuista tulevat rikkipäästöt, muka syövyttivät peltikattoja ja vahingoittivat havumetsiä. Rikkipäästöjen puhdistuspakko teki myös sähköstä järjettömän kallista, valaistuksessa palattiin kynttilöiden käyttöön.

1980-luvulla loppui jääkaappien, pakastimien ja ilmastointilaitteiden valmistus kun jäähdytyskoneissa käytettävät freonit kiellettiin. Kun jääkaapit ja pakastimet hävisivät kaupoista, ruokaa alettiin taas säilyttää maakellareissa. Jäätelö on enää haikea muisto, jota nykyajan lapset eivät ole nähneet.

Talojen ilmastointia ehdittiin aloittaa Yhdysvalloissa, mutta Eurooppaan se ei koskaan levinnyt, koska freonikielto teki jäähdyttämisen mahdottomaksi. Freonikielto vei kaupoista myös hiuslakat ja muut suihkepullot. Spraymaaleja ei koskaan keksitty.

1990-luvulla paperiteollisuus kuoli jälleen, koska piti lopettaa kloorivalkaisun käyttö. Sen jälkeen valkoista paperia ei enää ole nähty.

1990-luvun alusta alkaen autot katosivat kaduilta. Katalysaattoripakko teki autoista niin kalliita ja lisäsi bensankulutusta niin törkeästi, ettei kellään ollut enää varaa ostaa menopelejä. Polkupyörät ja hevoset valtasivat kadut ja maantiet.

2000-luvulla paperin ja metallien valmistus sekä kemian teollisuus kuolivat Kioton sopimukseen ja EU:n hiilidioksidipäästökauppaan.

Vuonna 2015 kaikki teollisuus Itämeren rannoilta kuolee, koska Itämeren laivojen rikkipäästöjä rajoitetaan. Laivakuljetuksista tulee niin kalliita, ettei mitään enää kannata kuljettaa.

Vuonna 1990 Suomen teollisuustuotanto oli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 1970. Vuonna 2010 teollisuustuotantomme oli jälleen kaksinkertaistunut vuodesta 1990.

Niinpä. Kuinka kalliiksi vihreä vouhotus voikaan käydä!

Jaa sivu: