— Satu Hassi

ACTA - kansalaiset osoittivat kaapin paikan

Yksi vuoden kiihkeimpiä vääntöjä EU-parlamentissa sai tänään ratkaisunsa. Kohuttu ACTA-sopimus kaatui selvin luvuin. Vielä viime metreillä oikeisto yritti torjua ACTA:n tappiota ehdottamalla äänestyksen lykkäämistä myöhemmäksi, mutta ei onnistunut.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevalla ACTA-sopimuksen tavoite on täysin kannatettava: panna aisoihin tuoteväärennökset ja tekijänoikeuksien loukkaukset. Mutta hyvä tarkoitus ei pyhitä vääriä keinoja.

ACTA-sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuisivat määräämään teleyhtiöt katkaisemaan nettiyhteyden niiltä, jotka ovat ladanneet tekijänoikeuksien alaisia tiedostoja. Tämä on yliampumista ja pakottaisi teleyhtiöt poliiseiksi.

Juuri siksi sopimusta vastaan on noussut kansanliike. Euroopan parlamentissa vihreät ovat arvostelleet sopimusta alusta alkaen. Vähitellen mukaan tuli muitakin ryhmiä. Nyt sopimus on hylätty. Tämän teki mahdolliseksi se, että EU:n uuden perussopimuksen, Lissabonin sopimuksen mukaan EU ei voi liittyä kansainvälisiin sopimuksiin ilman EU-parlamentin suostumusta.

ACTA:n hylkäämisessä parlamentti jatkoi samaa linjaa kuin viime kaudella, jolloin EU:n telekommunikaatiolainsäädäntöä käsiteltäessä parlamentin enemmistö torjui sen, että teleyhtiöt panisivat ihmisten nettipiuhoja poikki pelkästään laittomien latausten vuoksi, ilman asian käsittelyä tuomioistuimessa. Myös Yhdysvalloissa kansanliike on saanut niin monet kongressin jäsenet vastustamaan ACTA:a, että USA:nkin liittyminen sopimukseen näyttää epätodennäköiseltä.

Totta kai musiikin, tekstin ynnä muun luovan työn tekijöille kuuluu maksu työnsä tulosten käyttämisestä. Mutta siihen pitää löytää muita keinoja kuin ruveta rakentamaan nettiin poliisivaltiota.

ACTA:n on pelätty myös vaikeuttavan halpojen lääkkeiden saatavuutta kehitysmaissa ja voimistavan suuntausta patentoida elävien olentojen perimää.

Sopimusta valmisteltu koko lailla salakähmäisesti, USA ja Japani vetivät neuvotteluja, jotka alkoivat jo vuonna 2007. Mutta EU-parlamentti sai sopimusluonnoksen vasta huhtikuussa 2010, moninkertaisen tivaamisen jälkeen. Yksi osoitus salakähmäisyydestä on se, ettei neuvotteluilla ole ollut julkisia nettisivuja.

Vaikuttaa vähän siltä, että eri hallituksia ovat olleet edustamassa ulkomaankauppaministeriöiden virkamiehet, joiden maailmankuvaan ei juuri muuta mahdu kuin kaupankäynti.

ACTAn ongelmiin kuuluu vaikeaselkoisuus. Edes tekijänoikeuksiin perehtyneet lakimiehet eivät ole olleet kovin yksimielisiä siitä, mitä ACTA itse asiassa tarkoittaa. Jos tällainen sopimus hyväksyttäisiin, tuomioistuimet saisivat ratkottavikseen loputtomia tulkintariitoja, kun eri tahot haluaisivat tulkita sitä oman etunsa mukaan.

Kun ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä ACTA:a vastaan, alkoivat sopimusta alun perin kannattavienkin EU-maidenkin kannat kääntyä. Hallitus toisensa perään ilmoitti suhtautuvansa sopimukseen varauksella. Korttitalo alkoi kaatua.

Tapaus opettaa avoimuuden tärkeyden. Asia, joka valmistellaan salakähmäisesti, voi kaatua. Nyt kansalaiset osoittivat kaapin paikan ja se on tervetullutta!

Jaa sivu: