— Satu Hassi

Puurakentaminen työllistää ja auttaa ilmastoa

Puu on mainio rakennusmateriaali. Puu kasvaa metsässä auringon energialla, eli itse materiaalin tuottaminen vaatii energiaa vain sen verran kuin puun kaatamiseen ja tukin muuttamiseen hirreksi tai laudoiksi tarvitaan. 

Puu on hyvä ilmastolle, sillä puurakenteet toimivat hiilivarastoina. Ne vähentävät ilmassa olevan hiilidioksidin määrää, sillä niin kauan kuin puurakenne on pystyssä, siihen on varastoituneena se hiili, jonka puut ovat kasvaessaan ilmasta imeneet. 

Ja kun Suomen pinta-alasta melkein kolme neljäsosaa on metsää, on selvä, että puurakentaminen on maamme työllisyyden kannalta hyvä ratkaisu. Kansantalouden kannalta tärkeää on, että laudaksi ja puurakenteiksi jalostettuna puusta saadaan moninkertainen kilohinta verrattuna paperiin. 

Puu, etenkin hirsi, on myös sisäilman laadun kannalta hyvä materiaali. Puu hengittää ja tasaa huoneilman kosteutta. Jotkin homekouluihin kyllästyneet kunnat ovat päättäneet rakentaa kouluja ja päiväkoteja hirrestä. Tämä on hieno uutinen. 

Jopa sairaaloissa on huomattu puun myönteinen vaikutus sisäilmaan. Asiaa on tutkittu ainakin Norjassa, Kanadassa, Japanissa, Itävallassa ja Tanskassa. Suunnitteluvaiheessa olevassa Kainuun uudessa sairaalassa pyritään hyödyntämään puun terveysvaikutuksia. Tämäkin on oikein ilahduttavaa. 

Suomessa puuta hyljeksittiin vuosikymmeniä kerrostalorakentamisessa. Muu maailma meni ohitsemme, Yhdysvaltoja myöten. Onneksi nyt on korjattu ne rakentamisnormit, jotka kauan estivät yli 2-kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen.

Tuntui kuitenkin aika nololta, että kun puukerrostalojen rakentaminen lähti Suomessa liikkeelle, tänne tuotiin elementtejä Itävallasta. Onneksi asia on korjaantumassa.

Kerrostalojen rakentamisessa puuelementeistä myös ruotsalaiset ovat - jälleen kerran - olleet meitä suomalaisia edellä. Växsjön kaupunki on yhdessä alueen yritysten kanssa kehittänyt menetelmän, jossa asunnot tehdään lähestulkoon valmiiksi tehtaalla, ja puukerrostalo nousee nopeasti. Koko rakentaminen tapahtuu ison pressukatoksen alla, joten materiaalit eivät pääse kastumaan. Rakennusvaiheessa kostuneet eristeethän ovat yksi merkittävä syy talojen homeongelmiin.

Viime aikoina on kohuttu siitä, tulevatko tiukentuvat energiatehokkuusmääräykset lopettamaan massiivihirrestä tehtyjen talojen rakentamisen. Ymmärtääkseni näin ei tarvitse käydä. 

Ensinnäkin massiivihirsi varastoi auringon lämpöä, jonka vuoksi se on energiataloudellisesti edullisempi kuin pelkän seinän lämmöneristyskyvyn perusteella voisi päätellä. Tämä on kokemusperäistä tietoa, enkä ymmärrä miksi sitä ei voisi ottaa huomioon Suomenkin seuraavia energiatehokkuusnormeja laadittaessa. 

Toiseksi talon energialuokkaan vaikuttaa myös lämmitystapa. Takavuosina monet valitsivat helpoimmin asennettavan lämmitystavan, suoran sähkölämmityksen, joka on ilmaston kannalta huono ratkaisu. Maalämmöllä pääsee huomattavasti pienempään energiankulutukseen.

Ja kolmanneksi talon energiatasetta voi parantaa tuottamalla siinä energiaa omatoimisesti. Itse asun puutalossa, jonka katolla aurinkokeräimet tuottavat lämpöä melkein puolet vuodesta. 

Sähköä tuottavien aurinkopaneelien hinta on laskenut niin alas, että VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomikin saavutti viime vuonna pisteen, jossa aurinkopaneeleista saa sähköä halvemmalla kuin verkosta. Saksassa jo kolmellamiljoonalla katolla on aurinkopaneeli. Tulevaisuudessa niitä on yhä useamman suomalaisenkin talon katolla - toivottavasti niistä mahdollisimman moni on puutaloja.

Jaa sivu: