— Satu Hassi

Mikä energia saa tukiaisia?

Lyhyesti: 

Turpeen polton tuki on Suomessa jo vuosia ollut samaa suuruusluokkaa kuin mihin tuulivoiman tuki on tänä vuonna nousemassa, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä fossiilienergian tuet ovat Suomessa parisen miljardia vuodessa, eli noin 20 kertaa enemmän kuin tuulivoiman tuki. 

Jos Olkiluoto 3 tai Fennovoiman reaktori joskus valmistuvat, niiden sähkö tulee todennäköisesti olemaan kalliimpaa kuin sähkön markkinahinta / uusien tuulivoimaloiden tuottama sähkö. Ydinvoimaa tuetaan koko ajan merkittävästi sallimalla ydinvoimaonnettomuuden alivakuuttaminen.

Kun tuulivoimateknologian hinta laskee, myös tuulivoiman tukien pitää laskea. Uusiutuvan energian tukijärjestelmää tulee kehittää siten, että myös pientuottajat pääsevät mukaan.

Sama pitemmin:

Tuulivoiman tuista on viime aikoina pidetty melkoista meteliä. Pärjäävätkö kaikki muut energiamuodot ilman tukia? Eivät.

Katsotaan ensin koko maailman tilannetta.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n viimesyksyisen "World Energy Outlook" -raportin mukaan maailman valtiot maksoivat vuonna 2013 fossiilienergialle tukia 550 miljardia dollaria, yli nelinkertaisesti verrattuna uusiutuvan energian tukiin. IEA toteaa, että fossiilien tuet jarruttavat investointeja sekä energiatehokkuuteen että uusiutuvaan energiaan.

Maailmanpankin johtaja muistutti hiljattain, että fossiilienergialle maksetuista tuista valtaosa hyödyttää väestön vaurainta osaa, ei köyhiä.

Entä Suomi?

Meillä on tietysti toisin, mehän olemme niin puhtaita ja edistyksellisiä, vai kuinka?

Valitettavasti myös Suomessa tuetaan fossiilienergiaa. Ympäristöministeriö julkaisi toissa vuonna koosteen Suomen valtion maksamista ympäristölle haitallisista tuista. Raportin mukaan niiden kokonaismäärä on 3-4 miljardia euroa vuodessa. 

Reilu puolet ympäristölle haitallisista tuista liittyy energiaan ja kannustaa käyttämään pääosin fossiiliperäistä energiaa. Valtion tämän vuoden budjetin mukaan alennettujen verojen kautta energia- ja liikennesektoreita tuetaan tänä vuonna yhteensä noin 2,1 miljardia euroa.

Turpeen verotuki kannustaa suoraan polttamaan turvetta. Sen määrä oli yllä mainitun ympäristöministeriön raportin mukaan 129 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjettikirjan mukaan se on 86 miljoonaa. Turpeen verotukea nimittäin alennettiin vihreiden ollessa hallituksessa. Mutta vihreiden hallituksesta lähdön jälkeen Stubbin hallitus ehti jo korottaa sitä, minkä on arvioitu nostavan turpeen vuotuisen tuen 110 miljoonaan. 

Tuulivoiman tukia on syöttötariffilain voimassaoloaikana, eli vuoden 2011 alusta tämän vuoden helmikuuhun maksettu yhteensä 80 miljoonaa euroa

Koska tuulivoiman syöttötariffi eli takuuhinta on jouduttanut investointeja, mikä oli tavoitteenakin, tuulisähköä tuotetaan tänä vuonna enemmän kuin ennen ja sen tukeen arvioidaan kuluvan 110 miljoonaa. Tuulisähkön tuki on tänä vuonna nousemassa samaan suuruusluokkaan kuin turpeelle on maksettu jo vuosien ajan.

Tuulivoiman tukien ei ole tarkoitus jäädä pysyviksi. Nykyinen laki asettaa niille sekä määrällisen että ajallisen takarajan. Ensi vuoden alusta tuki laskee

Tuulivoiman tuen tarkoitus on saada investoinnit käyntiin ja jouduttaa myönteistä kierrettä, jossa markkinoiden kasvu saa ja teknologian hinnat laskemaan - mikä helpottaa ilmastonmuutoksen hillintää. Hinnat ovatkin laskeneet. Riku Merikosken mukaan tuulivoimateknologian hinta on vuodesta 2007 laskenut noin puoleen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan tuuli- ja aurinkosähköstä on 5-10 vuodessa tulossa edullisimpia shköntuotantomuotoja valtaosassa maailmaa.

Silloin, kun uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian hinnat laskevat odotettua nopeammin, mielestäni on perusteltua alentaa vastaavasti myös tukia.

Toisesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta on netissä kohuttu paljon, koska sen on perusteella on väitetty, että tuulivoiman tuet nostavat päästöjä. Jäljempänä nimitän sitä Viljaisen ja Kyläheikon tutkimukseksi, erotukseksi ensin mainitsemastani Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta.

Riku Merikoski on kolmessa erinomaisessa - ja pitkässä - blogissaan käsitellyt tuulivoiman roolia sähköntuotannossa ja sen tukia. Hän myös ruotii Viljaisen ja Kyläheikon tutkimuksen ja kumoaa perusteellisesti väitteen tuulivoiman tukien aiheuttamasta päästöjen kasvusta.

Tuulivoima karkasi marginaalista, Merikoski.
Tutkimusmekanismeja ja tavoitekonflikteja osa 1, Merikoski.
Tutkimusmekanismeja ja tavoitekonflikteja osa 2, Merikoski.

Voin lämpimästi suositella Merikosken blogien lukemista, mutta tässä niiden keskeisiä pointteja:

  1. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuulivoima ei ole enää marginaalista. Tänä vuonna on jo ollut tunteja, joina tuulivoima tuotti Pohjoismaissa sähköä enemmän kuin ydinvoima. Ruotsiin 5 vuodessa rakennetut tuulivoimalat tuottavat vuodessa sähköä saman verran kuin suurehko ydinvoimala, 10 TWh. Samaan aikaan Suomessa tuulisähkön vuosituotanto on noussut 1 TWh:iin.
  2. Tuulivoiman tuki tuottaa uutta sähköntuotantokapasiteettia huomattavasti nopeammin kuin ydinvoiman rakentaminen. Olkiluoto kolmoseen (jo kohta 10 vuoden ajan) upotetut miljardit eivät toistaiseksi ole tuottaneet ainuttakaan kilowattituntia. Jos tuulivoiman tuet lopetettaisiin kokonaan, se nostaisi sähkön hintaeroa Suomen ja Ruotsin välillä, eli sähkön hintaa Suomessa.
  3. Tuulivoiman kustannukset ovat pudonneet nopeammin kuin arvioitiin vuonna 2010, jolloin nykyinen syöttötariffilaki säädettiin. Uusilla tuulivoimaloilla tuotetun sähkön hinta on Ruotsissa ja Suomessa nyt suunnilleen 50-60 €/MWh (5-6 c/kWh). Tämä on vähemmäm kuin nykyisen lain määräämä tuulisähkön takuuhinta (tänä vuonna 10,53 c/kWh ja ensi vuoden alusta 8,35 c/kWh).
  4. Tuulivoimalle maksettavaa tukea on nostanut myös se, että sähkön markkinahinta on alentunut, koska tuulivoiman tuottajille maksetaan takuuhinnan ja markkinahinnan erotus (paitsi jos markkinahinta menee alle 3c/kWh). Sähkön markkinahinnan lasku on kuitenkin vähentänyt kuluttajien sähkölaskua paljon isommalla summalla kuin tuulivoimalle on maksettu tukea. Tuulivoiman tuki kulutettua sähkökilowattituntia kohti on Suomessa noin 0,1 c.
  5. Viljaisen ja Kyläheikon tutkimus ehdottaa luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja EU:n päästökaupan ryhdistämistä nostamalla CO2-päästöoikeuden hintaa. Jos nämä toteutettaisiin, tuulivoiman tuista voitaisiin luopua nopeasti. Nykyinen Stubbin hallitus asettui kuitenkin vastustamaan sitä, että päästökauppa korjattaisiin tämän vuosikymmenen puolella.
  6. Samainen tutkimus suosittaa että tuulivoiman tuet olisivat vain määräaikaisia. Nykyinen laki asettaakin kaksi rajaa, tuet loppuvat kun tuulivoimakapasiteetti saavuttaa 2 500 megawattia, ja kullekin tuulivoimalalle tukea maksetaan korkeintaan 12 vuotta. 
  7. Netissä paljon siteerattu väite tuulivoiman tukien päästöjä lisäävästä vaikutuksesta perustuu analysiin USA:n sähkömarkkinoista, joilla päävaihtoehdot ovat hiili ja kaasu. Ne eivät päde pohjoismaisilla markkinoilla, joilla vesivoimaa on paljon. Myöskään EU-maiden päästökehitys ei tue väitettä. 
  8. Viljaisen ja Kyläheikon tutkimus käyttää tuuli- ja aurinkosähkölle vanhentuneita, vuoden 2007 hintatietoja. (He eivät liene keskustelleet ensin mainitsemani tutkimuksen tekijäiden kanssa, vaikka ovat samasta yliopistosta.) Tuosta ajasta hinnat ovat pudonneet paljon. Saksassa aurinkosähkölle maksettava syöttötariffi on alentunut melkein viidennekseen vuoden 2007 tasosta.
  9. Tuulivoiman aiheuttamaa varavoiman tarvetta liioitellaan. Pohjoismaissa ei tuulivoiman takia ole vielä rakennettu yhtään vara- tai säätövoimalaitosta lisää. Sen sijaan tuotantokustannuksiltaan kalleimpia fossiililaitoksia on poistettu käytöstä. 

Entä ydinvoiman saama tuki?

Uuden ydinvoimalan tuottaman sähkön hinnasta luotettavimman osviitan antaa
Britannian Hinkey Point C -ydinreaktorihanke. Sille on luvattu syöttötariffi peräti 35 vuodeksi, inflaatiolla korotettuna. Vuoden 2012 rahassa tämä ydinsähkön takuuhinta on noin 125 €/MWh (12,5 c/kWh). Voimalan odotetaan valmistuvan 2023, joten sen tuki loppuu vasta 2050-luvun lopulla.

Suomessa yhä edelleen rakenteilla olevan Olkiluoto kolmosen sähkön todellisesta hinnasta on vaikea sanoa mitään. Julkisuudessa kerrottu voimalan kauppahinta on 3,2 miljardia euroa, mutta laitoksen rakennuskustannukset ovat suunnilleen kolminkertaistuneet. Laitoksen ranskalainen rakentaja Areva ja Olkiluodon omistaja TVO ovat riidelleet kansainvälisessä välimiesoikeudessa Haagissa jo vuosia. Siitä, kumpi voittaa, riippuu lankeaako noin 6 miljardin lisälasku ranskalaisten veronmaksajien vai TVO:n ja sen osakkaiden maksettavaksi.

Entä Fennovoiman sähkön hinta? Hallituksen myöntämässä ja eduskunnan vahvistamassa periaateluvassa ei lainkaan arvioida Rosatom-reaktorilla tuotettavan sähkön hintaa. Sen sijaan monet talousanalyytikot ovat todenneet, että sähkön hinnan on noustava ja paljon, jotta Fennovoiman laitos voi myydä sähköään kannattavasti (lähteitä 1, 2, 3 ja 4).

Fennovoiman omistajakadon myötä leijonanosa sen omistajista on suomalaisia kuntia. Jos Fennovoiman reaktori joskus valmistuu, omistajakunnat voivat joutua ostamaan Fennovoimalta sähköä markkinahintaa kalliimmalla - veronmaksajiensa kustannuksella.

Hyvin merkittävä ydinvoiman tukimuoto on rajoitettu vahingonkorvausvastuu. Laki velvoittaa ydinvoimayhtiön ottamaan vakuutuksen vain noin 700 miljoonan euron suuruisen vahingon varalta.

Saksassa ryhmä vakuutusasiantuntijoita laski Fukushiman onnettomuuden jälkeen, että pahimman mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden kustannukset Saksassa olisivat suuruusluokkaa 6000 miljardia euroa. Jos ydinvoimayhtiöt joutuisivat ottamaan vakuutukset tällaisen vahingon varalta, ydinvoima muuttuisi kannattamattomaksi.

Ydinvoimayhtiöille on siis lailla annettu oikeus alivakuuttaa muille aiheuttamansa vahingot. Mutta silti vaikuttaa, että Euroopassa uusilla ydinvoimaloilla tuotettavasta sähköstä tulee kalliimpaa kuin esimerkiksi tuulisähköstä.

Pahin puute uusiutuvan energian nykyisessä suomalaisessa tukijärjestelmässä on, että se sulkee pientuottajat ulkopuolelleen, päin vastoin kuin useimmissa EU-maissa. Syttötariffilakia tuleekin korjata siten, että maatilakohtaiset biokaasuvoimalat pääsevät tuen piiriin. Aurinkosähköinvestointeja tulee kannustaa nettomittaroinnilla eli sillä että aurinkopaneelin katolleen asentanut maksaa vain nettokulutuksestaan, eli verkosta ostamansa ja verkkoon myymänsä sähkön erotuksesta. Tämä kannustaisi myös tavallisia perheitä ja pienyrityksiä investoimaan aurinkosähköön.


Tutustu Vihreiden Kotimaiseen energiaratkaisuun ->