Löydä ehdokkaasi

Vihreillä on näissä vaaleissa enemmän ehdokkaita kuin koskaan ympäri Suomen. Löydä oma ehdokkaasi!

— Satu Hassi

Onko hallituksen ilmasto- ja energiastrategia kunnianhimoinen?

Satu Hassi: Ottaako hallitus  ilmastonmuutoksen  tosissaan ja ovatko sen keinot riittäviä?

Ilmastonmuutoksen hillintä puolentoista asteen tuntumaan pitäisi olla Suomen ja kaikkien muidenkin maiden energiapolitiikan perusta. Olemme sitoutuneet siihen Pariisin ilmastosopimuksessa. Jotta ilmastonmuutos saataisiin hillittyä, EUn ja kaikkien muidenkin maiden pitää tiukentaa vuodelle 2030 asettamiaan päästötavoitteita.

Miltä hallituksen tänään julkistama ilmasto- ja energiastrategia näyttää tässä valossa? Lyhyesti: ei kovin hyvältä. Ei puhettakaan siitä, että valmisteltaisiin nykyisten päästötavoitteiden tiukentamista. Entä tarkemmat toimet?

Mitä pitäisi tehdä?

Lappeenrannan teknillinen yliopisto julkaisi tänä vuonna laskelman siitä, miten Suomi voi toimia kokonaan uusiutuvalla energialla vuonna 2050. Tämä malli on hyvin lähellä omaa visiotani.

Vision runko näyttää tältä: fossiilisten, eli kivihiilen, öljyn, turpeen ja maakaasun poltto lopetetaan. Uusi energiantuotanto perustuu pääasiassa tuuli- ja aurinkoenergiaan, vähemmässä määrin bioenergiaan. Henkilöliikenne sähköistetään. Energiavarastoina toimivat sähköautojen akut, "virtuaalivoimalat". Lisäksi "ylijäämäsähkön" energiaa varastoidaan valmistamalla sähköllä myös vetyä tai muita palavia kaasuja ja/tai polttonesteitä. Energia-alan slangilla puhutaan "power to gas" tai "power to x" -ratkaisuista.

Mitä tarkoittaa "virtuaalivoimala"? Melko lailla samaa kuin sähkön kysyntäjousto. Esimerkiksi omassa kodissani eniten sähköä kuluttavat laitteet ovat maalämpöpumppu, pakastin ja jääkaappi. Älykäs sähköverkko voi ohjata niiden kompressorit seisomaan silloin, kun muu sähkökulutus verkossa on korkea. Tämä leikkaa sähkön huippukulutusta. Kodin sisälämpötila tai kylmyys jääkaapissa ja pakastimessa ei kärsi.

Älyverkko voi säätää tällaiset laitteet käymään myös silloin kun sähkö on halpaa, mikä yhä useammin tarkoittaa niitä hetkiä, jolloin verkossa virtaa paljon tuuli- ja aurinkosähköä.

Sähköautot yleistyvät. Niiden hinnat halpenevat ja markkinat kasvavat sellaista vauhtia, että joidenkin visioiden mukaan suunnilleen 10 vuoden päästä autotehtaiden ei kannata polttomoottorilla toimivia henkilöautoja enää valmistaa. Älysähköverkon avulla sähköautojen akut voidaan ladata silloin, kun sähkö on halpaa eli tuuli- ja aurinkosähköä paljon. Lisäksi akut voivat myös toimia varavoimalaitoksena, eli tarpeen tullen syöttää sähköä verkkoon.

Myös EU:n komissio kaavailee energiamarkkinauudistusta, joka mahdollistaa sähköautojen akuille ison roolin sähköverkon energiavarastona.

Yhden arvion mukaan ilmastonmuutoksen hillintä 1,5 asteeseen on mahdollista, jos toteutamme viisi keinoa.

10 vuodessa pitää panna toimeen neljä asiaa: lopettaa kivihiilen poltto, sähköistää liikenne, rakentaa tästä eteenpäin vain nollaenergiataloja, pitää huolta nieluista eli metsien ja peltojen hiilivarastosta - toisin sanoen emme saa vähentää metsien puumäärää emmekä metsämaan sisältämää hiiltä ja maanviljelyssä pitää käyttää ilmaston kannalta parhaita tunnettuja menetelmiä.

Entä se viides? Noin 30 vuodessa on otettava käyttöön menetelmiä hiilidioksidin imuroimiseksi ilmakehästä. Tämä siis tarkoittaa että edellä mainitut neljä keinoa eivät riitä, sen lisäksi pitää todellakin ruveta imuroimaan hiilidioksidia ilmakehästä.

Miltä hallituksen energiastrategia näyttää näitä visioita vasten?

Katsotaan ensin kivihiilen käytöstä poistoa, henkilöliikenteen sähköistämistä, nollaenergiataloja sekä metsien hiilinieluja.

Ensinnäkin kivihiilen käytöstä poisto. Sen hallitus lupaa lopettaa ensi vuosikymmenen kuluessa, eli ei aivan kymmenessä mutta sentään 15 vuodessa. Johdomukaisuuden vuoksi pitäisi kieltää myös "Suomen oma kivihiili" eli turve, joka on ilmaston kannalta itse asiassa vielä huonompi kuin kivihiili. Turpeen polton lopettamisesta hallitus ei edes puhu, päinvastoin sitä aiotaan jopa kasvattaa tällä vuosikymmenellä.

Samalla hallitus uhkaa panna jarrut tuulivoimalle sillä perusteella, että tuulivoiman terveyshaitoista liikkuu paljon todistamattomia väitteitä. Turpeen, kivihiilen ja puun polton terveyshaitat sen sijaan on todistettu - joten niistä ei hallituksen mielestä ilmeisesti tarvitse välittää.

Ensimmäisessä asiassa, eli kivihiilen polton lopettamisessa ollaan liikkumassa oikeaan suuntaan, mutta ei läheskään tarpeeksi riuvakasti.

Toiseksi henkilöliikenteen sähköistäminen. Liikenteen sähköistämisen ohella hallitus haluaa edistää biopolttonesteiden ja biokaasun käyttöä liikenteessä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkö- ja vähintään 50 000 kaasuautoa. Sähköautotavoite ei ole erityisen kunnianhimoinen, kun ottaa huomioon sen, että Suomessa myydään vuosittain yli satatuhatta uutta autoa.

Biopolttonesteitä ja biokaasua todennäköisesti tarvitaan tulevaisuudessa, mutta niiden raaka-aineita ei ole rajattomasti, ei vaikka ne tehtäisiin biojätteistä. Biopolttonesteet kannattaa säästää niihin tarkoituksiin, joihin ei tunneta muita vaihtoehtoja kuin polttoneste tai -kaasu, eli kuorma-autoihin, laivoihin ja lentokoneisiin. Hallitus ei aio näin tehdä. Kaiken kukkuraksi liikkuu huhuja joiden mukaan ympäristöministeriössä kaavaillaan biopolttonesteiden käyttöä myös asuntojen lämmitykseen.

Toisessakin asiassa otetaan askelia osittain hyvään suuntaan, mutta ei tarpeeksi.

Kolmanneksi nollaenergiarakentaminen. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan tulevaisuudessa saisi rakentaa vain taloja, joita kutsutaan lähes nollaenergiataloiksi. Valitettavasti kaavaillut energiankulutusnormit eivät oikeasti vastaa tätä nimitystä. Mutta eikö nollaenergiatalo ole Suomessa mahdottomuus? Aivan kirjaimellisesti otettuna näin voi ollakin, tosin tekniset ratkaisut kehittyvät joskus yllättävänkin nopeasti silloin kun niille on kysyntää. Mutta voisiko Suomi olla kunnianhimoisempi? Voisi. Ruotsi oli viides, Suomi 31. tuoreessa valtioiden ilmastotoimien ja energiatehokkuuden vertailussa nimeltä Climate Change Performance Index eli CCPI.

Kolmaskaan ei näytä kovin hyvältä.

Neljänneksi metsien hiilinielut. Hallituksen biotaloustavoitteet, joista biopolttonesteiden valmistaminen on osa, tarkoittavat merkittävää metsien hakkuiden lisäämistä. Tämä tarkoittaa, että Suomen metsien hiilinielu pienenee. Ilmaston kannalta hiilinielun pieneneminen on yhtä huono asia kuin päästöjen kasvu. Kaiken kukkuraksoi hallitus ajaa EU:ssa sellaisia hiilinielujen laskentasääntöjä, joissa metsien hiilinielun pieneneminen painettaisiin villaisella.

Neljäskään toimi ei näytä hyvältä.

Entä älysähköverkko, joka on Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa laaditussa mallissa keskeinen? Entä sen mahdollistamat "virtuaalivoimalat" ja sähköautojen akkujen käyttö verkon sähkövarastona?

Jos politiikka sähköautoiluun siirtämiseksi on laimeaa, se tarkoittaa samalla että hidastamme sähköverkon energiavarastoksi soveltuvan akkukapasiteetin kasvua maassamme.

Käynnissä näyttää olevan suorastaan lobbausta sitä mahdollisuutta vastaan, että voisimme käyttää autojen - ja ehkä tulevaisuudessa myös aurinkosähkötalojen - akkuja verkon energiavarastona. Finngrid on ehdottanut sääntöjä, joiden mukaan tällaisessa sähkön osto- ja myyntikaupassa saisi olla mukana vain yksiköitä, joiden teho on vähintään 5 megawattia. Se on yli sata kertaa enemmän kuin sähköauton akun latausteho. 

Toisin sanoen Finngrid ajaa sitä, että suljetaan verkon sähkövarastosta kokonaan pois kaikki se, mikä on mahdollista yksityisille ihmisille, perheille, maatiloille ja pienyrityksille. Tässä ei olisi mitään järkeä.

Entä talous? Suomen talouden ja kilpailukyvyn kannalta olennaista on se, että kehitämme osaamista ja tuotteita, joilla on kasvavat markkinat, mieluiten koko maailmassa. Näin voimme luoda uusia työpaikkoja. Tuuli- ja aurinkoenergia, älysähköverkko, virtuaalivoimalaitokset ja sähköenergian uudet varastointiratkaisut ovat sellaisia. Juuri näihin asioihin hallituksen energiastrategia suhtautuu kaikkein laimeimmin.

Suomi on täynnä hyviä tietotekniikkaosaajia. Juuri heidänlaisiaan ihmisiä tarvitaan näiden ratkaisujen kehittämiseen. Sitä hallitus ei kuitenkaan aio ponnekkaasti ajaa.

Sen sijaan hallitus edistää tarmokkaimmin ensinnäkin selkeästi haitallista turpeen polttoa, ja toiseksi biopolttoaineita, joita todennäköisesti tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta joiden maailmanmarkkinat ovat varsin rajalliset ja joihin liittyy myös ympäristöuhkia metsien hiilinielujen pienenemisestä sekä luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta.

Suomi pystyy parempaan. Suomi ansaitsee parempaa.