— Sinikka Ala-Paavola

Perustuloa vai byrokratiaa?

Aamukahvi meni oikeasti väärään kurkkuun ja läikkyi pitkin pöytää, kun Runebergin päivän kello kuuden uutiset kertoivat Päivi Räsäsen ottaneen kantaa Vihreiden perustulomalliin. Ovatko Räsäsen perustiedot toimeentulon kustannuksista tämän päivän Suomessa puutteelliset, vai onko hänen laskutaidossaan jotakin vikaa? En oikein osaa uskoa, että hän tahallaan vääristelee asioita, sillä hänhän on kristillisten puheenjohtaja. Perustulo ei vastaanottajan kannalta tuo merkittävää numeerista muutosta tilanteeseen. Luukkujen määrä pienenee ja byrokratia vähenee. Mahtoikohan Räsäsen laskelma muistaa ottaa huomioon mitä oikeasti maksavat kaikenlaiset eri tuet ja niiden laskeminen ja maksattaminen eri luukuilta, puhumattakaan siitä, että näille summille vielä lasketaan verot. Merkittävä muutos nykyiseen on, että perustulo ei pienene, jos asianomainen on välillä työssä ja siis saa ansiotuloa, mikä nimenomaan kannustaa työntekoon, toisin kuin nykyinen järjestelmä. Se mistä perustuloa on oikeasti arvosteltu, on , että se meidän suomalaisessa järjestelmässämme tuo niin vähän muutosta nykyiseen tilanteeseen, tulontasaukseen ei juuri lainkaan. Brasilian kaltaisissa maissa perustulon odotetaan tuovan ratkaisun slummiutumisongelmaan, koska maaseudun köyhien ei enää tarvitse lähteä suurkaupunkeihin etsimään toimeentuloa. Esimerkkinä byrokraattisesta puuhastelusta voin kertoa, että Kunnallinen eläkerahasto on toistamiseen lähestynyt minua kirjeellä muistuttaen, etten ole toimittanut heille veronpidätystodistusta heidän myönnettyään minulle 4,53 euron suuruisen eläkkeen kuukaudessa. Luit oikein: neljä euroa viisikymmentä kolme senttiä. Kyseessä on siis eläke, ei sen korotus. Paljonko aikaa ja rahaa, postimaksuja ym kuluneekaan maassamme moiseen näpertelyyn? Suosittelen perusteellisempaa perehtymistä perustulomalliin
Jaa sivu: