— Sirpa 'Siru' Kauppinen

Peruskoulu pitää Euroopan pinnalla

Jos Kreikan peruskoulujäjestelmä romahtaa, Kreikka ei hevin lamasta nouse. Sama pätee kuntien koulusäästöihin. Opetuksen resurssit ovat vaakalaudalla.

Pisa-tulokset osoittavat, että suomalaislasten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ovat heikentyneet. Laadukas koulutus on kilpailukyvyn edellytys. Suomalainen työntekijä ei voi kilpailla kiinalaisen kanssa palkan halpuudessa. Suomen ja Euroopan on löydettävä kilpailutekijät tulevaisuuden teknologioilla, luovuudella ja osaamisella. Koulutus luo veronmaksajat, työllisyyden ja kilpailukyvyn.

Eri kunnissa oppilaat saavat eri tavoin opetusta. Esimerkiksi Vantaan peruskoulussa käytetään opetukseen 15 prosenttia vähemmän rahaa oppilasta kohden kuin Espoossa, ja oppitunteja on vain lakisääteinen minimi. Kieliryhmiä karsitaan taloustalkoiden hengessä, vaikka kielitaito vaikuttaa nuorten työllistymiseen.

Opetuksesta karsiminen lisää riskiä syrjäytyä. Yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle miljoonan. Erityisoppilaille on annettava riittävä tuki - heidän itsensä takia, mutta myös siksi, että muiden oppiminen ei kärsi. Riittävällä ja ammattimaisella tuella erityisoppilas voi pärjätä syrjäytymättä.

1990-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneistä joka viidennellä on mielenterveysongelmia ja 17 prosentilla opinnot ovat jääneet peruskoulutasolle.

Osa kunnista säästää myös käyttämällä epäpäteviä opettajia ja erityisopettajia, sillä heille ei tarvitse maksaa yhtä hyvää palkkaa. Ammattiote on kuitenkin rahanarvoinen asia.

Työmarkkinoilla pärjäävät nuoret ovat kunnan parasta elinkeinopolitiikkaa. Satsaus koulutukseen tulee moninkertaisena takaisin. Niin kunnissa, Suomessa kuin Euroopassakin.

Jaa sivu: