— Sofia Virta

Tuodaan politiikka lähemmäs ja lisätään läpinäkyvyyttä päätöksentekoon

Kuva Sofia Virrasta

Olen ollut politiikassa mukana vasta muutaman vuoden. Minulla ei ole poliittista perhetaustaa tai kokemusta nuorisojärjestöstä.

Politiikka onkin elämässäni näyttäytynyt lähinnä hyvin etäisenä asiana ja vaikeasti seurattavana – kunnes rohkaistuin lähtemään mukaan vaaleihin puolustaakseni heitä, joiden ääni mielestäni jäi järjestelmässämme jalkoihin.

Kansanedustajaksi lyhyellä politiikan kokemuksella nousseena, olen tästä nykyisestä roolistani käsin paljon pohtinut sitä, mitä me päättäjät voisimme tehdä sille, että politiikka ja päätöksenteko tulisi aidosti lähemmäs ihmistä. Läpinäkyvämmäksi, lähestyttävämmäksi ja ymmärrettävämmäksi.
 
Sain tällä viikolla mahdollisuuden osallistua Turun yliopistolla ”Suomen malli murroksessa” -konferenssiin, jossa aiheena oli läpinäkyvyys, lobbaus ja korporatismi. Tilaisuus herätti paljon ajatuksia siitä, millä pelisäännöillä päätöksiä tehdään.

Me kansanedustajat olemme vaikuttamisen kohteena lähes kaikkialla ja koko ajan. Itselleni ”lobbauskulttuurin” keskelle astuminen edustajuuden myötä on ollut aivan uutta. Käytännössä se näyttäytyy muun muassa yritysten ja etujärjestöjen tapaamispyyntöinä sekä yhteydenottoina. Lobbaamisella tarkoitetaankin poliittisiin päätöksiin vaikuttamista – vaikka käsitettä ”lobbari” ei ole yksiselitteisesti kyetty vielä määrittelemään.

Se miten vaikuttamista tehdään ja miten se tapahtuu, vaihtelee hyvin paljon. Vaikuttaminen on osa demokratiaa, mutta keskeistä on, että vaikuttaminen päätöksentekoon tulee olla läpinäkyvää, ja tieto siitä helposti saatavilla. Hienoa on, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan avoimuusrekisterin – eli ”lobbarirekisterin”. Rekisteri ei saa kuitenkaan muodostua sellaiseksi portinvartijaksi, että se jättäisi joitain tahoja vaikuttamisen ulkopuolelle esimerkiksi sen vuoksi, ettei niillä ole riittäviä resursseja tehdä vaikuttamista päätehtävänä.

Ei voi olla niin, että vain se, jolla on eniten rahaa tai joka koviten huutaa tulee kuulluksi.
 

Pidetään politiikassa kaikki väestöryhmät mukana. Käyttämämme sanat luovat todellisuutta ja sillä on merkitystä, minkälaista tarinaa politiikan teosta rakennamme. Käyttämällä tietynlaista termistöä tai vaikeasti ymmärrettävää kieltä saatamme sulkea tahattomasti joitain väestöryhmiä ulkopuolelle. Tärkeää on myös, että päätöksenteko on seurattavissa ja siihen on vaikutettavissa esteettömästi. Politiikka ei saa olla vain tiettyjen etuoikeutettujen väestöryhmien välistä toimintaa.

Toivon, että jatkossa minunlaiseni lyhyellä politiikan kokemuksella ja pienistä lahjoituksista koostuneen alle 2300 euron vaalibudjetilla eduskuntaan noussut tavallinen sosiaalikentän nuori nainen ei olisi enää tilastopoikkeama.
 
Lopuksi haluan vielä todeta, että vihreille tärkeä asia, eriarvoisuuden torjunta on myös demokratiateko, kuten tutkija Hanna Wass seminaarissa totesi. Pidetään kaikki mukana ja päätöksenteko avoimena koko kansalle – ei vain sen osille.