— Sofia Virta, Pirkka-Pekka Petelius

Seitsemän keinoa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden turvaamiseksi poikkeusoloissa

Koronaepidemian vaikutukset kohdistuvat laajasti myös Suomen lapsiperheisiin. Monessa perheessä arki on muuttunut. Osa vanhemmista on siirtynyt tekemään etätöitä tai tekee nyt aikaisempaa pidempää työvuoroa etulinjassa. 

Lomautukset, irtisanomiset ja yrittäjien hankala tilanne aiheuttavat taloudellista huolta. Aikuisten rinnalla lapset ovat nyt uuden edessä. Arki tuntuu erilaiselta kun aamulla ei mennäkään tuttuun varhaiskasvatukseen, esikouluun tai kouluun. Kavereita ja tuttuja aikuisia ei nähdä samalla tavalla ja koulutehtäviä tehdään kotoa käsin - tai normaalista poikkeavissa ryhmissä koululla.

Uusi tilanne voi herättää kysymyksiä ja huolia myös lapsissa. Tilanne on äärimmäisen poikkeuksellinen, mistä syystä on tärkeää turvata lapsiperheiden hyvinvointia tukevat palvelut myös kriisin aikana.

Esitämme seitsemää keinoa, joilla perheiden hyvinvointia ja jaksamista voidaan lisätä:

  1. Kohdennetaan lisäresursseja perhetyöhön ja lastensuojeluun

Osa kunnista on perunut perhetyön kotikäynnit tartuntariskin vähentämiseksi. On hyvä, että kunnissa tehdään kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta epidemiaa voidaan hidastaa. Samaan aikaan moni lapsiperhe on joutunut tilanteeseen, jossa tuen tarve on suurempi kuin aiemmin, mutta apua ei välttämättä ole saatavilla. Perhetyön kotikäyntejä olisi hyvä toteuttaa etäyhteyksin. Myös lastensuojelun resurssit on turvattava kriisissä. 

  1. Varmistetaan, etteivät koulunkäynninohjaajat ja nuorisotyöntekijät ole lomautusten piirissä

Lasten ja nuorten palvelut on turvattava myös kriisissä. Useissa kunnissa on paine lomauttaa henkilöstöä. On kuitenkin tärkeää varmistaa, etteivät lomautukset kohdistu koulunkäynninohjaajiin tai nuorisotyöntekijöihin, koska heillä on tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt enemmän tukea arjessaan. Vaikka kasvokkainen tukeminen on haastavaa, voi tukea tarjota ruudun välityksellä. Koska kaikki nuoret eivät ole koulutuksen piirissä, etsivän nuorisotyön merkitys avun tarjoamisessa on suuri. 

  1. Turvataan mielenterveys- ja päihdepalveluiden riittävyys

Poikkeustila lisää ihmisten huolta, epävarmuutta ja ahdistusta. Tuen tarpeen kasvaessa on tärkeää turvata mielenterveys- ja päihdepalveluiden riittävyys. Myös perheväkivallan korostuminen poikkeustilanteessa tulee huomioida. Auttavien puhelinten resurssien vahvistaminen on yksi keino tuoda tukea koteihin. Samalla on hyvä tiedostaa päihdepalveluiden kasvava tarve. Riippuvuudet eivät häviä tai lievene kriisissä, päinvastoin. Päihdepalveluiden resurssien turvaaminen on ennaltaehkäisevää työtä, jolla voidaan vahvistaa perheiden jaksamista. Myös nuorten päihdepalvelut on pidettävä mukana. A-klinikoiden toiminnan jatkuvuus on turvattava kriisin yli. 

  1. Vahvistetaan kuntien etäpalveluita

Lähikontaktien väheminen ei saa tarkoittaa palveluiden katoamista. Monia palveluita on mahdollista toteuttaa etäyhteyksillä, kuten esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä on toimittu. On tärkeää, että kunnat pyrkivät siirtämään mahdollisimman monet mielenterveyttä edistävät palvelut etäyhteydellä tapahtuviksi. Myös kunnat tarvitsevat ohjeistusta etäyhteyksien käyttöönotossa. 

Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että palvelut tavoittavat lapset, nuoret ja perheet. Parhaimmillaan etäyhteydet ovat mahdollistaneet uusia toimintatapoja, kun opettajat ovat videoyhteydellä voineet jatkaa opetusta tai isovanhemmat ovat lukeneet iltasatuja videopuheluissa. Verkkotyöskentelyn yksi hyvä puoli on monipuoliset chat-palvelut, joita on tarjolla eri-ikäisille jo valmiilla alustoilla. Esimerkiksi nuorten Sekaisin-chatin kävijämäärät ovat kasvaneet viime aikoina. Osa kunnista on hyödyntänyt valmiiden alustojen olemassaoloa ja kouluttanut nopeasti työntekijät niiden käyttöön. Kaikkea ei siis tarvitse keksiä alusta asti itse. 

  1. Puretaan turhaa byrokratiaa

Yhdenkään lapsen, nuoren tai perheen palvelut eivät saa vaarantua byrokratian takia. Kaikenlaisesta turhasta byrokratiasta on päästävä eroon, jotta apu saavuttaa oikeaan aikaan.  Siirtymistä etäterapiaan ja etäkuntoutukseen tulee kannustaa ja ohjeistaa mahdollisimman selkeästi, jotta tuki ja palvelut eivät katkea kriittisenä aikana. Etäterapiaan siirtymisen on oltava mahdollisimman helppoa. Samalla on huomioitava tietoturvallinen ja suojattu yhteys.

  1. Valmistaudutaan lisäämään opetusta seuraavalle lukuvuodelle

Tässä vaiheessa on keskityttävä akuutin kriisin hoitamiseen, mutta pian on hyvä luoda katseita jo kriisiajan jälkeiseen elämään. Hallitus on perustanut Kriisin yli -työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia keinoja, miten yhteiskunta voi mahdollisimman hyvin palautua koronaepidemiasta. Kunnat voivat halutessaan ensi lukuvuonna järjestää lisäopetusta, jotta mahdollisiin oppimisen haasteisiin voidaan puuttua nopeasti kriisiajan jälkeen. Onkin syytä pohtia, olisiko perusopetuksen tuntikehysten kasvattaminen konkreettinen keino auttaa koululaisia, kun lähiopetus jatkuu viimeistään syksyllä.

  1. Puututaan aktiivisesti lapsiperheköyhyyteen

Moni lapsiperhe joutuu nyt kohtaamaan taloudellista niukkuutta. Hallituksen tukipaketit yrityksille ja yksinyrittäjille vähentävät myös lapsiperheiden kokemaa köyhyyttä. Monet kunnat jakavat pakattuja kouluruokia tai ruokakasseja, mikä tuo helpotusta taloudelliseen tilanteeseen. Hallitus on päättänyt uudesta tuesta, jota alle 10-vuotiasta kotona palkatta hoitava vanhempi voi saada. Samankaltaisia tukimuotoja lapsiperheiden talouden turvaamiseksi täytyy ottaa käyttöön kriisin edetessä. Kriisin pitkittyessä on tärkeää huolehtia, että jokaisen toimeentulo turvataan eikä tukien maksamiseen tule kohtuuttomia viiveitä. Toivoa on, mutta nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta selviämme kriisistä yhdessä.