— Soininvaara Osmo

Miksi ruuhkamaksut?

Mitä vikaa on autoilussa? Auto polttaa fossiilista öljyä hiilidioksidiksi, se vie ihmisiltä tilaa kaupungeissa ja tekee niistä epäviihtyisiä ja turvattomia, pakokaasut ovat epäterveellisiä ja pilaavat hengitysilmaa, liikenteen melu häiritsee ja autolla ajava hidastaa ruuhkautumisen vuoksi muiden matkaa.

Pakoputkesta tuleva hiilidioksidi on aivan samanlaista kuin savupiipusta tuleva. Ilmaston kannalta autolla ajaminen on yhtä haitallista kuin talojen lämmittäminen. Muut autoilun haitat koskevat melkein pelkästään auton käyttöä kaupungeissa. Auton viemä tila ei ole mikään ongelma haja-asutusalueilla, pakokaasujen epäterveellisyys tai meluhaitat ihmisille riippuvat kärsimään joutuvien ihmisten määrästä, ja ihmisiä on kaupungeissa paljon tiheämmässä kuin maaseudulla. Ruuhkaa on haja-asutusalueilla vaikea aiheuttaa.

Pääosa autoilun haitoista tulee kaupunkiliikenteestä, mutta autoilun haittavero polttoaineessa rokottaa yhtäläisesti ajamista kaupungeissa ja maalla. Maalla autoilu on räikeästi yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua.

Suurissa kaupungeissa liikennettä ei saa sujuvaksi teitä rakentamalla, koska sujuvat tiet houkuttelevat lisää liikennettä – kunnes ne ovat taas ruuhkautuneita. Suomen mittakaavan kaupungeissa on teoriassa mahdollista rakentaa riittävästi teitä, mutta tämä tulee kalliiksi ja pilkkoo kaupunkiympäristön moottoriteillä. Jos liikenteestä halutaan kohtuuhinnalla sujuvaa, ainoa keino pitää tiet riittävän tyhjinä on verottaa autoilua ruuhkautuvilla osuuksilla ruuhkamaksuilla eli tietulleilla.

Ruuhkamaksuista on ollut vain hyviä kokemuksia siellä, missä ne on otettu käyttöön. Oslon tilapäiseksi tarkoitettu tietulli oli tarkoitus poistaa, kun rahaa välttämättömiin investointeihin oli saatu kerätyksi, mutta tietullit vaikutus liikenteen sujuvuuteen oli niin merkittävä, että tietullit jätettiin paikalleen. Tukholmaan saatiin ruuhkamaksut suuren poliittisen riidan päätteeksi täpärällä enemmistöllä, mutta nyt selvä enemmistö kansasta tukee niitä. Tukholman hyvistä kokemuksista rohkaistuneena Göteborg ottaa ruuhkamaksut käyttöön vuoden 2013 alussa.

Ruuhkamaksut siirtävät riittävän määrän liikenteestä autoista joukkoliikenteeseen. Tämä seurauksena liikenteestä tulee sujuvaa. Eniten ruuhkien helpottamisesta hyötyvät autoilijat, sillä bussit ja ratikat voivat välttää ruuhkat omien kaistojensa ansiosta. Maksuina kerätyt rahat eivät mene hukkaan, vaan tekevät mahdolliseksi joko alentaa muuta verotusta tai toteuttaa tarpeellisia liikenneinvestointeja. Autoiluun kohdistuvaa kokonaisverotusta ei ole tarpeen nostaa, sillä ruuhkamaksujen vastapainona autoilun verotusta voi alentaa maaseudulla.

Kahdenkymmenen vuoden kuluttua ihmetellään aikalaistemme typeryyttä, kun näin hyvää keinoa ei otettu käyttöön aiemmin.

Jaa sivu: