— Tarja Cronberg

Sipoo-päätös turvaa pääkaupunkiseudun tasapainoisen kehityksen

Äänestin tänään Vantaan ja Sipoon osa-alueliitosten puolesta. Miksi ihmeessä toimin näin tietäen hyvin, että päätökseni jakaa ihmisiä, myös puolueen kannattajia?

Perspektiivini Sipoon kehitykseen juontaa juurensa 80-luvulle aikaan, jolloin toimin yhdyskuntasuunnittelijana. Pääkaupunkiseudun kasvu on viime vuosikymmeninä ollut voimakasta, mutta itäsuuntaan kasvua ei ole tapahtunut. Sipoo on pitänyt rajansa kiinni olematta valmis kantamaan omaa osaansa tasapainoisen yhdyskuntarakenteen aikaansaamisesta pääkaupunkiseudulle. Vasta viime hetkillä, pakon edessä on kunta ryhtynyt suunnittelemaan merkittävää asuntokaavoitusta alueelleen. On ehkä väärin, että nykyiset Sipoon päättäjät joutuvat kantamaan vastuun edeltäjiensä laiminlyönneistä, vastuu on kuitenkin yhteinen.

Pääkaupunkiseudun kehitykselle Sipoo on toiminut tulppana, joka on osaltaan johtanut alueen yhdyskuntarakenteen hajautumiseen ja asuntojen hintojen voimakkaaseen nousuun. Sipoo on perustanut kehityksensä myös uusissa suunnitelmissa henkilöautoilun varaan. Sipoonkorven suojelussa ei Sipoo ole ollut mitenkään erityisen edistyksellinen. Kovin ekologisesti kestäviltä eivät Sipoon suunnitelmat kaiken kaikkiaan ole vaikuttaneet.

Kestävä kehitys edellyttää alueen luontoarvojen turvaamista. Sipoon osa-alueliitos koskee Sipoonkorven eteläosien ja E18-tien yli jatkuvien ekologisten käytävien turvaamista. Sipoonkorven eteläosien suojelun ratkaiseminen olisi välttämätöntä, koska juuri näihin alueisiin kohdistuu - oli kysymys Sipoon tai Helsingin suunnitelmista - kaikkein voimakkaimmat maankäytön paineet. Siksi jätin valtioneuvoston päätökseen lausuman siitä, että alueliitoksen vaikutukset Sipoonkorven eteläosien luontoarvojen sekä ekologisten käytävien säilymiseen on arvioitava. Tämä on mahdollista toteuttaa Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen mahdollisuuksia koskevan selvityksen yhteydessä, jota on kiirehdittävä.

Kysymyksessä on osa-alueliitos, ei kokonaisen kunnan pakkoliitos. Valtiovalta on mielestäni ainoa oikea taho tekemään päätöksen silloin kun kunnat eivät keskenään pääse ratkaisuun. Juuri tämä kiista osoittaakin, miten tärkeää olisi, että pääkaupunkiseutu muodostaisi oman maakuntansa tai oman kuntansa. Silloin maankäyttöä voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti ja eri vaihtoehdoista vakavasti neuvotellen. On järkevän yhdyskuntasuunnittelun vastaista, että maakuntaraja halkaisee pääkaupunkiseudun. Sipoo kuuluu Itä-Uudenmaan, muu pääkaupunkiseutu Uudenmaan maakuntaan. Juuri maakuntatasolla on vastuu kokonaisvaltaisesta maankäytön suunnittelusta.

Mitä tulee päätöksen laillisuuteen, sen valvonnasta vastaa oikeuskansleri. Asia ei olisi ollut valtioneuvoston listalla päätösasiana, mikäli oikeuskanslerin tulkinta päätöksen laillisuudesta olisi ollut kielteinen. Luotan oikeuskanslerin ratkaisuun.

Jaa sivu: