— Tarja Cronberg

Poliittisella retoriikalla yhteiseen päämäärään

Viime viikkojen aikana on käyty poikkeuksellisenkin vilkasta keskustelua ulkopolitiikastamme, minkä lisäksi media on intoutunut arvioimaan eri toimijoiden painoarvoa. Myös Vihreiden valtuuskunnassa kaksi viikkoa sitten pitämäni puhe kirvoitti kommentointia suuntaan kuin toiseenkin.

Jos sanotaan, että poliittinen retoriikka on kukkinut keskustelussa, pitää antaa myös arvoa sille, että keskustelua käydään ja erilaisia näkökulmia tuodaan esille. Oppositio on kritisoinut meitä hallitusryhmiä eripuraisuudesta: se on turhaa. Demokratiaan kuuluu, että hallituspuolueetkin esittävät omia kantojaan ennen päätöksentekoa – ja luonnollisesti ne ovat osittain erilaisia. Ulkoministeri Kanervan YK:sta palattuaan esittämät näkemykset monenkeskisen ulkopolitiikan merkityksestä Suomen kaltaiselle pienelle maalle ja YK-yhteistyön vahvistamisesta ovat yhteneviä omien näkemysteni kanssa. Pääministeri Vanhanen taas ajattelee samansuuntaisesti NRF-joukoista. Toisaalta, vastoin Vihreiden näkemyksiä, muut eivät ole vielä tässä vaiheessa pitäneet tarkoituksenmukaisena tarjota joukkoja Darfurin YK-operaatioon. Päätöksenteossa eri näkemykset punnitaan, tärkeintä on olla vaikuttamassa lopputulokseen, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Monipuoluehallituksessa kukaan ei aina saa omaa tahtoaan läpi. Yhteistyö toimii niin hallituspuolueiden kesken kuin tasavallan presidentinkin kanssa.

Päätöksiä tehtiin viime perjantaina pidetyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valio-kunnassa. Eduskunnalle esitetään suomalaisjoukkojen lähettämistä Tsadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Tällä tavoin voidaan olla mukana Darfurin kriisinratkaisussa. Ratkaisu ei täysin vastaa Vihreiden toiveita, ja pyrinkin ylläpitämään keskustelua siitä, että Suomi harkitsisi vielä myöhemmässä vaiheessa joukkojen lähettämistä jo nyt päätettyjen poliisijoukkojen lisäksi.

Keskustelimme myös tulevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelusta. Kuten aiemmin olen todennut, Vihreät pyrkii vahvistamaan laajan turvallisuuskäsitteen merkitystä selonteossa. Ilmastonmuutos, energiaturvallisuus tai epidemiat eivät saa jäädä vain taustaselvitysten tasolle. Olennaisempaa on, että niiden aiheuttamiin uhkiin vastataan myös johtopäätöksissä.

Toinen Vihreille merkittävä asia selonteossa on NATO:on ja EU:n turvallisuuspolitiikkaan liittyvät selvitykset mm. turvatakuista. Kuten aiemminkin olen sanonut arviointi Suomen suhteesta NATO:on tai EU:hun, kuten myös ratkaisut kriisinhallinnan painopisteistä tulevat perustua ajankohtaiseen ja asianmukaiseen analyysiin niiden toiminnasta tämän päivän kriisinhallinnassa. Selonteon huolellinen valmistelu on hallitukselle suuri haaste, ja se osoittaa hallituksen ja presidentin yhteistyökyvyn.

Jaa sivu: