— Tarja Cronberg

Kestävän kulutuksen vuosi 2008

Uuden vuoden yönä kuului kummia. Suomi sai ensimmäisen vihreän kuluttajaministerin. Uudessa työ- ja elinkeinoministeriössä työministerin salkkuun siirtyivät työpolitiikan lisäksi yrittäjyys-, kilpailu- ja kuluttaja-asiat.

Uusi vuosi tuo mukanaan niin ollen uusia haasteita ja alkaa historiallisissa merkeissä. Juuri joulun jälkeen on hyvä pohtia kulutustottumuksiamme. Tänä jouluna käytimme ennätysmäärän euroja kodin elektroniikkaan, koruihin, matkoihin ja ruokaan. Olimmeko joulumme kuitenkaan iloisempia, rauhallisempia tai onnellisempia kuin aikaisemmin?

Vuoden 2007 suurin saavutus oli mielestäni se, että ilmastonmuutoksen vakavuudesta saavutti suomalaisten tietoisuuden. Osoittautui, että olemme valmiita myös tekemään jotakin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Meillä suomalaisilla on siihen todellakin varaa. Olemmehan me maailmassa kulutuksen kyseenalaisia edelläkävijöitä. Kulutamme neljä kertaa enemmän kuin luonnon uusiutumiskyky ja reilut kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Kysymys kuuluukin: Olemmeko ylittäneet kohtuullisen kulutuksen kynnyksen? Miten siirrymme kestävän kulutuksen aikakauteen?

KULTU on kansallinen kestävän tuotannon ja kehityksen ohjelma, joka valmistui vuonna 2005. Sen tavoitteena on hillitä yhteiskunnan läpi virtaavia materia- ja energiavirtoja ja edistää ympäristötietoisuutta. Ei siis riitä, että opimme säästämään energiaa ja käyttämään sitä tehokkaasti ilmastopäästöjen vähentämiseksi. On siirryttävä myös kestäviin tuotanto- ja kulutuskäytäntöihin, jotta emme ylittäisi maapallon kestokykyä.

Miten yksittäinen kansalainen voi siirtyä kestävään kulutukseen? Esimerkiksi lähiruoan suosiminen vähentää pakkauksia ja kuljetuksia. Pakkausten vähentäminen estää meitä myös hukkumasta jätteisiin. Kestävän kulutuksen kannalta palvelujen ostaminen on parempaa kuin tavaroiden hankkiminen. Kaikkien meidän tulisi tavoitella kohtuullisuutta omassa kuluttamisessamme.

Omasta mielestäni kulutuksessa on kyse myös ajasta. ”Enemmän aikaa, vähemmän roinaa” on vanha vihreä viisaus. Kuluttamalla vähemmän voimme vähentää ylitöitä ja saada enemmän aikaa lapsillemme ja läheisillemme. Kuluttamalla vähemmän meidän ei myöskään tarvitse hoitaa ja huoltaa kaikkia tavaroitamme, mikä vie myös aikaa.

Kiire ja kulutus liittyvät toisiinsa kiinteästi. Kukapa ei haluaisi vähemmän kiireistä elämää. Kiirettä ei kuitenkaan pitäisi hallita uusilla tavaroilla vaan mieluummin pelkistämällä elämistä. On tietenkin myös korostettava, että aika jakautuu yhteiskunnassamme hyvin epätasaisesti. Joillakin on liikaa aikaa ja liian vähän roinaa, toisilla liian vähän aikaa ja liikaa roinaa. Siinä on todellakin uuden, kestävän tasapainon tarve.

Toivotan kaikille onnellisempaa kohtuullisen kulutuksen vuotta 2008!

Jaa sivu: