— Tarja Cronberg

Absurdeja puheita

Nato-keskustelu ryöpsähti vappuna, kun Eero Heinäluoma totesi, että "Suomi voi hyvin pysyä sotilasliiton ulkopuolella myös ensi vaalikauden, jos Suomen kansan enemmistö tätä tukee". 

Aikamoinen poliittinen linjanveto. Käänteinen ajatus "me sosiaalidemokraatit viemme Suomen Natoon vaikka kansa ei sitä haluaisi" osoittaa ajatuksen mahdottomuuden. Kansan tahto on Nato-jäsenyyttä haettaessa itsestään selvyys jo siksi, että Naton jänenyyshakemuskriitereissä edellytyksenä on kansan tuki jäsenyydelle.

Puolustusministeri Jyri Häkämies lisäsi Nato-löylyä Atlanttiseuran kokouksessa pitämässään puheessa. Hän suositteli Ruotsille ja Suomelle Nato-jäsenyyttä perustellen sitä muun muassa sillä, että Naton sisällä Pohjoismaat voivat muodostaa yhteisen blokin ja sitä kautta vaikuttaa Naton päätöksentekoon. Ajatus ei kestä analyysiä.

Suomen EU-jäsenyyttä haettaessa ajateltiin, että Pohjoismaat voisivat muodostaa yhteisen blokin ja voisivat siten vaikuttaa EU-politiikkaan. Näinhän ei ole käynyt. Päinvastoin Pohjoismaiden intressit EU:ssa eivät ole olleet yhteneviä. Tiedonvaihdon lisäksi mitään suurta ja selkeää yhteistä Pohjoismaista vaikuttamista ei ole EU:ssa tapahtunut.

Sama koskee Natoa. Pohjoismaiden Nato-intressit eivät ole yhteneviä. Norja on lähellä USAta. Sama koskee jossain määrin myös Tanskaa. Ruotsilla on vahva liittoutumattomuuden historia ja se panostaa nykyisin voimakkaasti kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomi puolestaan painottaa omaa uskottavaa puolustusta ja yleistä asevelvollisuutta. Itse asiassa Nato-maista ehkä Kreikka on sellainen, jonka intressit ovat lähinnä Suomea. Myös heillä on Suomen kaltainen yleinen asevelvollisuus ja myös heillä on hankalia naapureita.

Pohjoismaiden puolustus- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on erittäin kannatettavaa. Ruotsi ja Norja ovat tiivistämällä puolustusyhteistyötään osoittaneet, että näin voi toimia ilman Nato-jäsenyyttä. Tätä yhteistyötä toivon vahvistettavan, varsinkin nyt kun Ruotsi on todennut, ettei Nato-jäsenyys ole heille ajankohtainen.

Erikoisen värin keskusteluun toi puheenjohtaja Kataisen kommentti, että Suomi jo nyt maksaa Natolle enemmän kuin varsinaiset jäsenmaat keskimäärin. Voi olla, että Suomen osallistuminen Nato-johtoiseen kriisinhallintaan on laajempaa kuin muiden maiden. Olemme kuitenkin valinneet operaatiot vapaaehtoisesti eikä kyse ole siten Naton kustannuksista vaan kansallisista valinnoista. Siksi tämä ei käy perusteluksi Nato-jäsenyyden puolesta.

Muistutan lopuksi hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan Suomi pysyy sotilasliittoon kuulumattomana. Tämä sulkee yksiselitteisesti pois Nato-jäsenyyshakemuksen tällä hallituskaudella. Keskustelun tähtäin lienee kuitenkin toisaalla, valmisteilla olevaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon vaikuttamisessa. Annetaan tälle työlle työrauha.  

Jaa sivu: