— Tarja Cronberg

Jäähyväiset ministeriölle

Olin yllätystyöministeri. Vihreiltä ei odotettu työministerin salkkua. Ministeriössäkin veikattiin Paula Risikkoa. Valinta antoi mahdollisuuden laajentaa vihreän politiikan kenttää ja minulle henkilökohtaisesti haasteen kehittää työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kritisoimiani epäkohtia. 

Kahden vuoden aikana on tapahtunut paljon. Tieteen ja taiteentekijöiden työttömyysturva on kunnossa. Siviilipalvelusaika lyheni kuukaudella. Määräaikaisia työsuhteita rajoitettiin lailla, jossa perusteettomat määräaikaisuudet tehtiin rangaistavaksi ja työntekijä sai oikeuden tietää määräaikaisuutensa perusteet. Vajaakuntoisten ja nuorten työllisyystilanteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja olemme korvamerkityillä rahoilla pystyneet parantamaan niin nuorten kuin vammaistenkin työllisyystilannetta. Nuorten ja erityisesti nuorten miesten tilannetta on pohtinut erillinen työryhmä, jonka ehdotukset ovat nyt valmistelussa. Mielenterveyskuntoutujen ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluuta työhön on helpotettu. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnassa.

Kaikki nämä ovat olleet perusvihreitä teemoja työelämän kehittämiseksi. Vajaakuntoisten työllistyminen on ollut vammaispolitiikkamme ytimessä samoin pätkätyöläisten työehtojen parantaminen ja perusteettomien määräaikaisuuksien vähentäminen. Vihreää sydäntä lähellä on myös nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Tässä tapauksessa erityisesti nuorten miesten elämän parantaminen. Siviilipalvelusaika lyheni mutta ei meitä tyydyttävällä tavalla, olisimme halunneet sen vieläkin lyhyemmäksi. Liikeaikalaki ja sunnuntai aukioloajat ovat olleet työministeriaikanani vaikein kysymys vihreille. Olemme tukeneet lähikauppoja ja erityiskauppoja. Pyrimme siihen, ettei uusi liikeaikalaki ei ainakaan lisäisi liikennettä. Esitys, joka tällä hetkellä on eduskunnassa, poistaa pahimmat epäkohdat ja tukee lähi- ja erityiskauppojen kilpailuetua. Meidän mielestämme ei kuitenkaan tarpeeksi.

Näin vallan vaihtuessa kohdistuu huomioni kuitenkin ennen kaikkea niihin rakenteellisiin haasteisiin, joita kahden vuoden aikana olen työssäni kohdannut.

KTM:n ja työministeriön yhdistäminen oli ensimmäinen suuri haaste, johon jouduin lähes kylmiltään. Kaksi eri arvomaailmaa, kaksi eri organisaatiokulttuuria. Ruotsissa ja Saksassa oli hiljattain tehty samanlainen yhdistäminen, joka myöhemmin purettiin. Ministeri Pekkarisen ja minun haasteena oli luoda kokonaisuus, joka kestäisi myös tulevien hallitusten aikana. Kokonaisuus, joka olisi työntekijöiden toiveiden mukainen ja antaisi heille uusia mahdollisuuksia. Prosessi on mielestäni onnistunut hyvin, vaikka haasteita riittää. Uusien työpaikkojen ja työvoimakoulutuksen yhdistäminen samaan ministeriöön oli suuri voitto. Ministeriön matriisiorganisaatio on haastava, ainakin silloin kun ministeriötä hallitsee kaksi eri puolueista tulevaa ministeriä. Itse olin iloinen, että työelämän kehittämisen lisäksi sain vastuulleni kuluttaja- ja kilpailupolitiikan sekä huoltovarmuuden.

Toinen suuri haaste liittyy talouskriisiin. Aloitin työministeriökauteni valoisissa työllisyysnäkymissä. Työllisyys parani nopeasti. Myös pitkäaikaistyöttömät saivat töitä. Tekevistä käsistä oli pulaa. Kohtaanto-ongelma oli työpolitiikan keskiössä. Avoimiin työpaikkoihin ei löytynyt riittävästi osaavia ihmisiä. Tilanne muuttui nopeasti. Nyt työttömyys lisääntyy. Kohtaanto-ongelmasta olemme siirtyneet lomautettujen kouluttamisen ja nuorten tukityöllistämiseen. Työpolitiikan kärki on kaksinainen, lyhyemmällä tähtäimellä on torjuttavat työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, pitemmällä valmistauduttava tulevaan työvoimapulaan.

Joustoturva on ollut kolmas suuri haasteeni. Globalisaatio ja talouskriisi edellyttävät yhä lisääntyviä työelämän joustoja. Joustoja ei kuitenkaan tule lisätä ilman, että samanaikaisesti parannetaan myös työntekijöiden turvaa. Tämän onkin tämänhetkisten työmarkkinoiden kehittämisen suurin haaste. Perustin kolmikantaisen joustoturvatyöryhmän, jossa olimme selvittäneet jouston ja turvan suomalaista tasapainoa niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta sekä suhteessa EUn joustoturva-ajatuksiin. Työnantaja- ja palkansaajajärjestöillä on ollut toisistaan eriäviä näkemyksiä siitä tarvitaanko yhteisiä joustoturvaperiaatteita ja mikä niiden merkitys tulevaisuudessa olisi. Juuri ennen kauteni loppua saimme kuitenkin sovittua yhteiset joustoturvan periaatteet. Näiden puitteissa kehitetään Suomen työmarkkinoiden toimivuutta tulevaisuudessa. Itse pidän erityisin tärkeänä työntekijöiden turvan vahvistamista näinä epävarmoina aikoina.

Sydäntäni lähellä on ollut heikommassa asemassa olevien ihmisten lisäksi naisyrittäjien tukeminen, Naisyrittäjyydelle on tänä päivänä aivan erityinen tilaus. Palvelualat kehittyvät ja kansainvälistyvät, teollisuuden työpaikat vähenevät. Palvelualat ovat perinteisesti olleet naisyrittäjyyden ominta aluetta. Naiset kuitenkin toimivat aivan liian usein yksinyrittäjinä eivätkä hae kasvua. Nyt kasvulle olisi erityinen tilaus. Suomen uusi innovaatiostrategia korostaa erityisesti palveluinnovaatioita.

Summa summarum, olemme siirtymässä kohti vihreämpää työelämää. Palveluyhteiskunnan työpaikat lisääntyvät. Voimme yhä enemmän tulevaisuudessa elää pesemällä toistemme paitoja edellyttäen, että tämän liittyy uusia innovaatioita ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Joustoturvaperiaatteet antavat hyvän pohjan vihreän työelämän kehittämiseksi. Kipupisteinä on tällä hetkellä pätkätyöt, joiden oikeudellista asemaa tulee parantaa siten että työehdot yhä enemmän ja enemmän lähentyvät toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden ehtoja. Nuorten työllisyystilannetta on parannettava nuorten yhteiskuntatakuuta uudistamalla. Toimenpiteitä on lisättävä ja odotusaikaa lyhennettävä. Vajaakuntoisten työmarkkinatilanne heikkenee talouskriisin myötä. Hallituksen erityispanosta vajaakuntoisten työllistämiseksi on jatkettava. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluuta työelämään on jatkuvasti tuettava. Eduskunnassa oleva lakiesitys ei ole riittävä.

Tarvitsemme yhä huokoisempaa työelämää. Työelämää, jossa siirtyminen työelämästä väliaikaisesti pois ja takaisin on nykyistä joustavampaa. Myös työn merkitys korostuu tulevaisuudessa. Työ ei ole vain työtä. Tilasin työministerinä ajatushautomo Demokselta hyvän työn manifestin. Siihen kannattaa tutustua.

Valta vaihtuu huomenna 26.6. Työntäyteiset kaksi ovat nyt ohi. Oma todellisuuteni muuttuu. tervetuloa uusi arki.

 

Jaa sivu: