— Tarja Cronberg

EU:n on satsattava työllisyyteen nyt

Viime viikolla kuulimme huolestuttavia uutisia nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen kasvusta EU:ssa. Ongelmat ovat kärjistyneet pahimmissa kriisimaissa, Espanjassa 53 prosenttia ja Kreikassa 55 prosenttia nuorista on työttömiä. Komissaari Andor puhuukin EU:n "työkriisistä".

OECD:n pääsihteeri Angel Guerria on huomauttanut, että EU:ta uhkaa riski kokonaisesta menetetystä sukupolvesta. EU:ssa on jo 7,8 miljoonaa nuorta, joilla ei ole työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa. Luku on viime vuosina noussut reippaasti, talouskriisi on iskenyt pahiten nuorten työpaikkoihin ja hidastanut heidän työmarkkinoille siirtymistään.

Työkriisin ratkaiseminen on ehkä olennaisin kysymys Euroopan tulevaisuudelle. Vyönkuristuksen ohella elvytykseen on siis saatava voimavaroja, työpaikkoja on luotava ja työttömyyden kasvu on saatava loppumaan. Tätä me vihreät olemme vaatineet jo pitkään Euroopan parlamentissa. EU:n tavoitteena vuoteen 2020 on päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tästä meiltä puuttuu vielä 17 miljoonaa uutta työpaikkaa. Tehtävää siis on.

Oikeus työhön ja turva työttömyyttä vastaan on tärkeää jo ihmisarvoisen elämän kannalta, mutta työttömyyden ja syrjäytymisen seuraukset ovat myös yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden kannalta syytä ottaa vakavasti. Jos suuri osa nuorista ei pääse työelämään kiinni, kasvaa väkivallan ja konfliktien riski. Tämän kehityksen lasku voi tulla hyvin kalliiksi EU:lle esimerkiksi kasvaneina sosiaalikuluina. Näihin meillä ei juuri ole varaa etenkään väestön ikääntyessä.

Hyviä uutisia sen sijaan saatiin tuoreessa Eurobarometrissa. Sen mukaan EU:hun suhtaudutaan talouskriisistä huolimatta entistä myönteisemmin. Tärkeimpänä tavoitteena kansalaiset pitävät juuri köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä. EU: siis nähdään olennaisena toimijana myös eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentajana.

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa jo käytössä oleva nuorisotakuu varmistaisi osaltaan EU-tasollakin, ettei kadotettua sukupolvea synny. Sen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle tulisi taata neljän kuukauden jälkeen työtä, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Komissio ja jäsenmaiden neuvosto ovat antaneet jo nuorisotakuulle tukensa. Toimeenpano sen sijaan ei etene. Myös EU:n yhteisiä panoksia tarvitaan. Nuorison työllisyystavoitteista ja nuorisotakuusta pitää saada myös sitovia, jotta kehitys saadaan kääntymään.

Uusia työpaikkoja luodaan esimerkiksi panostamalla reilusti viherkaulustyöpaikkoihin, esimerkiksi uusiutuvaan energiaan. Saksassa uusiutuvan energian uudistuneella lainsäädännöllä tullaan luomaan Saksassa peräti 400 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Vihreään talouteen siirtymisessä on huimaa potentiaalia. Näihin työpaikkoihin tarvitaan nimenomaan nuorten tuoretta osaamista.

Jaa sivu: