— Tarja Cronberg

Uraanilomalle Kuusamoon?

Kuusamossa käydään tällä hetkellä tiukkaa kädenvääntöä kaivosteollisuuden ja matkailun välillä. Tapaus edustaa kärjistetysti ristiriitaa, joka elinkeinojen välillä on muuallakin Suomessa. Rukan matkailualueelta olisi nimittäin suora näkyvyys australialaisen Dragon Miningin suunnittelemalle kultakaivokselle. Kaivos tulisi myös aivan vesistön tuntumaan, ja sateisina vuodenaikoina prosessivesiä saatettaisiin johtaa vesistöön. Riskit myös ympäristölle ovat siis todella suuret.

Kuusamossa suunnitellaan lisäksi uraanin talteenottoa. Ongelmana on, että koska hanke on käynnistetty ennen viime vuonna voimaan tullutta kaivoslakia, noudatetaan 1960-luvulta peräisin olevaa kaivoslakia. Kunnalla ei ole uudessa laissa annettua oikeutta kieltää ydinerergialain kautta uraanikaivostoimintaa. Tätä on vaikea nykyisen oikeustajun perusteella hyväksyä. Kuusamo on torjunut uraanikaivosidean jo vuosia sitten, sillä matkailua ja muita elinkeinoja on haluttu suojella määrätietoisesti. Mutta vanha kaivoslaki suosii kaivosyritystä. Kaivoslain uudistuksen vitkuttelulla saattaa olla juuri kuusamolaisille kallis hinta.

Sotkamon Talvivaaralle uraaninottolupa on jo myönnetty hallituksen taholta. Vihreät ministerit jättivät tuolloin luvasta eriävän mielipiteen. Sama uhkaa nyt Kuusamoa. Toivoa sopii, että ympäristö ja muut elinkeinot otetaan ainakin tällä kertaa huomioon lupamenettelyissä, ja että ympäristövaikutusten arviointi tehdään riittävän perinpohjaisesti. Kaivosyrityksiä ei saa päästää liian helpolla.

Selvää on, että kaivoshankkeet eivät millään tavalla tue Kuusamon mainetta matkailukohteena. Pitkäjänteinen työ ja työpaikat matkailussa ja esimerkiksi luonnontuotteiden tuotannossa ovat vaarassa valua kokonaan hukkaan, jos kaivoshankkeista tulee todellisuutta. Kun asetetaan elinkeinojen etuja vastakkain on muistettava, että matkailun tuottamat eurot jäävät paikkakunnille, ja mukana on paljon pieniä ja paikallisia yrityksiä. Matkailussa on myös jo ymmärretty ympäristön ja luonnon arvo, ja toiminta halutaan rakentaa luonnon kannalta kestävälle pohjalle. Juuri puhdas luonto ja tuhannet järvet ovatkin Suomen matkailun valtti.

Kaivos taas viipyy paikkakunnalla vain pahimmillaan vain muutaman vuosikymmenen vieden tuottonsa ulkomaille. Ja jättäen jälkeensä ympäristövahingot, joista toipuminen kestää vuosikymmeniä. Mikäli uraania pääsee luontoon, pilaantuu se jopa sadoiksituhansiksi vuoksi. Näin pitkäksi ajaksi voi pilaantua myös Kuusamon maine matkailukohteena. Sillä on vaikutuksia myös koko Suomen matkailuimagoon ja maabrändiin.

Entä miten käy Kuusamon, jos matkailu loppuu kaivoksen tullessa ja kun kaivos lähtee muutaman vuosikymmenen kuluessa? Jäljelle jää pahimmillaan uraanihautausmaa.

Jaa sivu: