— Tarja Cronberg

Vihreässä ruoka-avussa vähenevät niin nälkä kuin ruokahävikkikin

Näin joulun aikaan on hyvä miettiä nälkää. Emme vain syö liikaa, vaan heitämme liikaa ruokaa pois. EU:ssa menee jopa puolet tuotetusta ruoasta roskiin. Ruoan haaskaaminen on vain lisääntymässä, ennusteiden mukaan jopa 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jos maailmassa hukkaan mennyt ruoka olisi maa, olisi se kolmanneksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Samaan aikaan kymmeniä miljoonia eurooppalaisia elää köyhyysrajan alla. Syötävälle ruualle löytyisi tarvitsijoita.

Ruokahävikki on noussut viime aikoina tapetille, kun on etsitty keinoja niin ilmasto- kuin talouskriisiin lisäämään köyhyyteen. EU on esittänyt tavoitteeksi ruokahävikin vähentämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Mepit ja EU-maiden hallitukset sopivat viime kuussa ruoka-avun jatkosta ja uusista säännöistä. Ruoka-apurahaston toimintaa laajennetaan koskemaan ruoka-avun lisäksi myös apua asumisen järjestämiseen ja sosiaalityöhön. Apu kanavoidaan järjestöjen ja jäsenmaiden kautta.

Vihreät onnistuivat saamaan läpi tärkeän uudistuksen: tukea voidaan saada myös ylijääneen ruuan keräämiseen, kuljetukseen, varastointiin ja jakamiseen. Siis järjestöt, kunta ja valtiot voivat nyt koplata ruoka-avun ja esimerkiksi laitoskeittiöissä ylijääneen ruuan. Ruoka-avun elintarvikkeita ei tarvitsisi siis enää hankkia tukuista, jos samaan aikaan jaettavaa ruokaa olisi tarjolla esimerkiksi kouluissa tai ravintoloissa. Ruokajakelun tukeminen edistää myös järjestöjen riippumattomuutta EU:n ruoka-avusta pitkällä tähtäimellä, kun paikallinen yhteistyö tiivistyy ja tarve ruuan hankkimiselle avun osana vähenee.

Elintarvikevalvonnasta Suomessa vastaava Evira höllensi aiemmin tänä vuonna ohjeitaan ruokajakelun suhteen. Ylijäänyttä ruokaa saa nyt antaa eteenpäin syötäväksi, kunhan jakelija ottaa vastuun ruuan turvallisuudesta. Viimeisenä käyttöpäivänä saa pakastaa tuotteen talteen ja jakaa seuraavan kahden kuukauden ajan. Vaihtoehtoisesti ruuan saa päiväyksen umpeutumista seuraavana päivänä tarjoilla lämmitettynä.

Eviran ja EU:n päätökset ovat tärkeitä askelia niin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin köyhyyden vähentämisessäkin. Ne osoittavat, että avun esteenä olevia turhia sääntöjä voidaan murtaa, kun poliittista tahtoa on.

Suomalaiset heittävät pois ruokaa 500 miljoonan edestä vuodessa kotona, ruokaloissa kaupoissa ja ravintoloissa. Tälläkin summalla olisi merkitystä köyhyyden ja työttömyyden torjunnassa. Se on saman verran kuin valtion työllisyyden parantamiseen kohdennetut rahat vuodessa.

Syötävän ruuan pois heittäminen on myös eettinen kysymys, ei vain näin joulun alla. Ei ole oikein, että heitämme puolet ruuasta pois, kun toiset näkevät nälkää.

Jaa sivu: