— Tarja Puolanne

Köyhempiä auttava perustulomalli on oikeudenmukainen

Perustulomalli on nopein ratkaisu sosiaaliturvan ja työelämän ongelmiin. Mielestäni perustulo toteuttaa nykyistä paremmin perustuslain takaaman kansalaisoikeuden mahdollisuudesta työhön ja oikeudesta toimeentuloon. Perustulo on Vihreiden pitkän tähtäimen tavoite. Seuraavalla hallituskaudella on aloitettava työ nykyisten epäkohtien korjaamiseksi perustamalla parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä on suunnitella sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena tulee olla työnteon kannattavuuden parantaminen ja perusturvan vahvistaminen. Osana uudistusta on selvitettävä perustulon toteuttaminen. Perustuloa on kokeiltava myös käytännössä järjestämällä alueellisia tai tietyn väestöryhmän asemaa parantavia perustulokokeiluja: Ongelmat pitää ratkaista heti eikä viidestoista päivä. Askeleena kohti perustuloa alle 1 000 euron kuukausitulot tulee vapauttaa veroista. Se parantaa kiistatta pienituloisten työntekijöiden asemaa. Myös sosiaaliturvaa on yhtenäistettävä ja perusturvaa parannettava. On kohtuutonta, että pienituloiset joutuvat nykyään keskenään eriarvoiseen asemaan. Sosiaaliturvaa ja verotusta on uudistettava nykyistä selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa ja kaikkien ihmisten arjen turvallisuus vahvistuisi. Keskitulot lisääntyvät Perustulomallissa erityisesti pienituloisten sekä useimpien keskituloisten käteen jäävät ansiot lisääntyvät. Väestön rikkaimman kymmenyksen käteen jäävät ansiot supistuvat hieman. Tärkeimpänä hyvänä asiana näen sen, että perustulo vaikuttaa arjen turvallisuuteen: se parantaa pätkätyöläisten, opiskelijoiden ja pienyrittäjien asemaa. Myös vakituisessa työssä oleville se antaa uusia mahdollisuuksia elämänvalintojen tekemiseen, esimerkiksi pienten lasten vanhemmille työajan lyhentäminen tulee helpommaksi. Se antaa sosiaaliturvan varassa oleville uuden mahdollisuuden mielekkääseen työhön, kun työn tekemisen kannattavuus paranee. Kaikki hyötyvät- eläkeläisistä opiskelijoihin Yli puolet aikuisväestöstä hyötyy Vihreiden perustulomallista. Mikrosimulaatiomallinnuksen mukaan lähes kaikki opiskelijat, pienyrittäjät sekä työntekijöistä yli 70 prosenttia hyötyy perustulosta. Kaikissa väestöryhmissä on enemmän hyötyjiä kuin häviäjiä. Perustulomalli parantaa myös köyhimpien eläkeläisten asemaa, sillä kaikille eläkeläisille taataan 600 euron verovapaa vähimmäiseläketurva. Vihreiden perustulomalli: Perustuloa maksettaisiin kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Perustulon suuruus on Vihreiden mallissa 440 euroa kuukaudessa. Perustulo on tulonsiirtojen ja verotuksen kokonaisuudistus, jossa perustulo ja verotus olisivat osa samaa kokonaisuutta. Verotus muuttuisi kaksiportaiseksi, jossa alle 60 000 euron vuosituloansioista (5000 € / kk) maksettaisiin 39 % veroa ja sen ylittävistä ansioista 49 % (summa sisältää valtion- ja kunnallisverotuksen). Näennäisen korkeasta veroprosentista huolimatta pienituloisten ja useimpien keskituloisten todellinen veroprosentti laskisi, sillä he saisivat työtulojen lisäksi myös perustulon. (Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa saavalle palkansaajalle jäisi käteen 1965 euroa.) Perustulo olisi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää oikeudenmukaisempi tapa tasata tuloja. Useimpien ihmisten käteen jäävät ansiot eivät oleellisesti muuttuisi. Kuitenkin perustulosta hyötyisivät erityisesti pieni- ja keskituloiset, pätkätyötä tekevät, pienyrittäjät ja opiskelijat. Nykyinen sosiaaliturva pakottaa kannustinloukkujen takia sosiaaliturvan varassa olevat joutilaisuuteen, perustulo tekee työn tekemisestä aina kannattavaa. Se parantaa myös työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ehtoihin. Perustulo korvaisi sellaisenaan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet lukuun ottamatta kansaneläkettä. Toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä tarpeen mukaan. Lapsilisää myönnettäisiin myös 17-vuotiaille, muuten lapsilisä säilyisi nykyisellä tasolla. Eläkeläisillä perustuloon liitettäisiin 600 euron verovapaa vähimmäiseläketurva. Yli 600 euron eläkkeitä nauttivien osalta perustulo sovitettaisiin kansan- ja ansioeläkkeeseen sekä verotukseen siten, että eläkkeestä jäisi käteen yhtä paljon kuin nykyisin. Ansiosidonnaiset etuudet sovitettaisiin perustulojärjestelmään siten, että käteen jäävät tulot säilyvät nykyisellään. Perustulo kaventaisi työn ja pääomatulojen verotuksen välistä eroa. Yksityishenkilön pääomatuloverotukseksi tulisi 32 %. Ympäristöverotusta korotetaan miljardilla eurolla. Näillä muutoksilla mahdollistetaan se, että työn todellinen verotus laskee useimmilla ihmisillä. Perustulo on valtiolle ja kunnille kustannusneutraali. Se rahoitetaan nykyisiä tulonsiirtoja korvaamalla, verotuksen rakenteen muutoksella ja hallinnon säästöillä. Perustulo on itse asiassa nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi: hallinnon säästöjen ansiosta ihmisten keskimääräiset nettoansiot kasvavat. Raha kiertää vain toisella tavalla kuin nykyään, mutta tehokkaammin.
Jaa sivu: