— Timo Juurikkala

Uuden edustajan ajatuksia

Viisaammat ja vanhemmat valtionaiset ja -miehet ovat valistaneet minua, että eduskuntatyössä on syytä valita joitakin painopisteitä ja tavoitteita joita aikoo viedä eteenpäin. Ei kuulemma kannata häslätä kaikilla rintamilla.

Olen tuoreena edustajana kuitenkin aikamoisissa elmo-tunnelmissa, ja "valtiopäivätoimien" rajaaminen vain joihinkin teemoihin tuntuu melko huonolta idealta. Mutta ehkä maailmanranta vielä opettaa hiljaa kulkemaan...

Tietenkin on olemassa asioita, jotka minulle erityisen tärkeitä ja läheisiä ja joihin ainakin haluan olla vaikuttamassa.

Selkeä ykkösjuttu on ympäristön- ja luonnonsuojelu - maailman pelastaminen.

Ilmasto- ja energiapolitiikan kestävöittäminen on pallonlaajuisesti keskeisin haaste. Tässä on edistytty hämmästyttävän tahmeasti, vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat ovat laajasti tiedossa. Suomi ei kansainvälisestä vertailussa millään lailla loista - eikä meillä ole nähty kunnolla niitä mahdollisuuksia, joita kestävän energiatalouden kehittämisessä on. Tällä saralla luurailee uuden Nokian ituja.

Ympäristön pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden voimakas hupeneminen ovat myös äärimmäisen vakavia kysymyksiä. Näissäkin asioissa Suomessa on paljon tehtävää: esimerkiksi Itämeren tila on murheellinen, kun maatalouden ympäristötuet ovat epäonnistuneet. Luonnon monimuotoisuuden tukemisessa tarvitaan vahvoja toimia perinnebiotooppien säilyttämisessä sekä Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelussa. Yksi selkeä tavoite on Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen.

Hieman toisessa sarjassa painiva tavoite on työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden nujertaminen. Tässä tarvitaan vahvaa otetta ja uudenlaisia konsteja: perustulon avulla tukijärjestelmä voitaisiin virittää nykyistä kannustavammaksi, ja kaikkien, myös vajaakuntoisten, työpanos saataisiin yhteiseksi hyväksi. Yhteiskunnan toiminnoissa mukana oleminen vähentää syrjäytymistä ja lisää yhteisöllisyyttä. Täystyöllisyyden toteuttaminen heikon talouskehityksen oloissa on vaativa haaste, johon ei ole vielä edes kunnolla tartuttu.

Kolmas erityismissioni on metropolipolitiikka, joka on nyt ensimmäistä kertaa kirjoitettu oikein hallitusohjelmaan. Vantaalaisesta ja pääkaupunkiseutulaisesta näkökulmasta metropolialueen erityisiin ongelmiin puuttuminen on tervetullut uusi ulottuvuus kepulaisten vetämään perinteiseen aluepolitiikkaan. Asumiseen, liikenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen, syrjäytymiseen ja maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat kokonaan toisessa mittaluokassa Helsingin seudulla kuin missään muualla maassamme. Hyvästä kirjauksesta huolimatta metropolipolitiikka ei oikein ole tullut lihaksi vielä

Jaa sivu: