— Timo Juurikkala

Kaivoslaki uudistuu – jo on aikakin

Kaivoslaki ottaa ison harppauksen nykyaikaan hallituksen tänään antaman esityksen myötä. Nykyinen 1960-luvulla säädetty laki on erityisesti kansalaisten perusoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien sekä ympäristön näkökulmasta aikansa elänyt ja kaipaa kipeästi uudistuksia.

Vihreät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä lakiesitykseen, vaikka se ei toteutunut täysin asiaa pohtineen työryhmän esittämässä muodossa. Valmistelun peruslähtökohdat ovat kuitenkin pysyneet lähes muuttumattomina kaivosteollisuuden voimakkaasta lobbauksesta huolimatta.

On hyvä, että jatkossa uraanikaivoksen perustamista koskeva lupahakemus edellyttää asianomaisen kunnan suostumusta. Lisäksi lakiesityksen mukaan uraanin etsintään vaaditaan aina malminetsintälupa. Muiden malmien kohdalla lupaa edellytetään ainoastaan tapauksissa, joissa toiminnasta voi aiheutua haittaa terveydelle, turvallisuudelle, elinkeinotoiminnalle taikka maisema- tai luonnonsuojeluarvoille.

Vihreiden yksi suurimmista huolista lain uudistusprosessissa koski koneellisen kullanhuuhdonnan jatkumista Lemmenjoen kansallispuistossa. Huuhdonta ei ole kansainvälisen kaivosteollisuuden bisnestä vaan yksityishenkilöiden harjoittamaa toimintaa, joka on vain harvoille päätyö. Tähän suhteutettuna koneellisen kullanhuuhdonnan vaikutus Lemmenjoen kansallispuiston maisemaan on ollut mykistävä.

Kullankaivajien lobbaus koneellisen huuhdonnan jatkamisen puolesta on ollut voimakasta ja se myös tuotti tulosta: kaivoslakityöryhmän esittämän neljän vuoden sijaan toiminta sai peräti kahdeksan vuoden siirtymäajan! Vihreiden mielestä tämä laillistaa kansallispuiston maiseman tuhon aivan liian pitkäksi aikaa.

Järeät kaivinkoneet ovat muuttaneet alueen maisemaa ja ympäristöä massiivisesti. Kaivuujälkien maisemoinnista tulee varsin haasteellista - uuden lain myötä ennallistaminen on saatettava loppuun siirtymäajan sisällä. Sen jälkeen alueella on mahdollista harjoittaa enää perinteistä kullanhuuhdontaa.

Mikään laki ei ole täydellinen - ei tämäkään. Lakiesitys ei esimerkiksi sulje luonnonsuojelualueita kokonaan pois malminetsinnän piiristä.

Puutteistaan huolimatta kaivoslakia voidaan kuitenkin pitää selkeänä edistysaskeleena, minkä takia sitä on helppo kannattaa.

Jaa sivu: