— Timo Juurikkala

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksella pysäytettävä terveyserojen kasvu

Hallitus on tänään linjannut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista. Uudistaminen on välttämätöntä, jotta pystymme torjumaan terveyserojen kasvua ja vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

Hallituksen linjaus suuntaviivoista on alustava, eivätkä yksityiskohdat ole vielä selvillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus liittyy kiinteästi kuntarakenneuudistukseen, koska sote-palvelut vievät yli puolet kuntien menoista ja koska jo lähitulevaisuudessa tuo osuus tulee kasvamaan. Siksi kunta- ja sote-uudistusten yhteensovittaminen on äärimmäisen tärkeää.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa ei tule kuitenkaan hätiköidä. On syytä pitää kirkkaana mielessä se, millaisia parannuksia muutoksilla tavoitellaan. Nykyjärjestelmän kriittisimpiin ongelmiin on saatava parannus.

Yksi tärkeä tavoite on madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaa. Käytännössä tämä tarkoittaa terveyskeskusten vahvistamista ja erikoislääkäripalveluiden tuomista lähemmäs asukkaita. Suomen terveydenhuollon akilleen kantapää on terveyskeskusten heikkous: koko väestölle tarkoitetut palvelut toimivat huonommin kuin työterveyshuolto, mikä osaltaan selittää terveyserojen voimakasta kasvua. Terveyskeskusten ongelmat myös ohjaavat kysyntää yksityisen terveydenhuollon piiriin.

On hyvä, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaa vahvistetaan ja että järjestämisvastuu asetetaan riittävän leveille hartioille. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan sote-palveluiden järjestämisen väestöpohjan pitää olla vähintään 200 000 asukasta, ja se onkin syytä asettaa minimikriteeriksi.

Yksi Suomen terveydenhuollon erikoisuuksista on monikanavainen rahoitus, joka koostuu kuntien, valtion, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja kansalaisten panoksista. Sekava ja monimutkainen rahoitusjärjestelmä on tehoton ja houkuttaa osaoptimointiin: jonojen ylläpito on sairaaloille kannattavaa, koska potilaan sairaspäivien ja -kuukausien kustannuksista vastaavat Kela, työnantajat ja kansalainen itse. Yksikanavainen rahoitus, jossa terveydenhuollon järjestäjän laariin kerättäisiin koko rahoituspotti, auttaisi kustannusten hallinnassa. Sote-uudistuksen yhteydessä pitää ratkaista myös tämä ongelma.

Kansanterveyttä edistetään parhaiten vaikuttamalla kansalaisten elämäntapoihin ja heidän arkiympäristöönsä. Sote-uudistuksessa on tärkeää pitää huolta siitä, että kunnilla on kannusteita kansanterveyden edistämiseen laajasti: kaavoituksen, liikunta- ja kulttuuripalveluiden, yhteisöllisyyden edistämisen jne keinoin.

Jaa sivu: