— Toivola Jani

Maailma tarvitsee meitä kaikkia

Jani Toivola

Tämän hetkinen asetelma vaaleissa on kehitysyhteistyön kannalta äärimmäisen huolestuttava. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat kaikki valmiita leikkaamaan kehitysavusta satoja miljoonia. Sosiaalidemokraatit empivät kantaansa. 

Uhatut leikkaukset asettaisivat Suomen jälleen kauemmaksi kehitysapurahoituksen 0,7 % tavoitteesta, johon olemme sitoutuneita EU-jäsenmaana. Samalla se rakentaa vaarallista erillisyyden ja oman edun tavoittelun arvopohjaa. Ajattelua, jossa jokainen varmistaa lopulta vain oman selustansa ja lakkaa kysymästä mitä voisi tehdä vieressään olevan ihmisen hyvinvoinnin eteen. Kehitysyhteistyö on arvovalinta. Mahtuuko maailmankuvaamme globaali todellisuus vai jätetäänkö köyhimmät sivuun? Kehitysvaroista leikkaaminen on valitettavan helppo kohde. Avuntarvitsijan ääni ei kantaudu pöytiin jossa linjauksia tällä hetkellä tehdään.

Talouden ja vaikuttavuuden herkkä tasapaino

Kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta on puhuttu viime aikoina paljon – erityisen kovalla äänellä ne, jotka vaativat siihen leikkauksia. Poukkoileva leikkauspolitiikka kuitenkin nimenomaan heikentää vaikuttavuutta. Mitä tasaisempi, tavoitteellisempi ja pitkäjänteisempi rahoitus, sitä parempia tuloksia. Leikkaamalla kehitysyhteistyöstä nyt heikennämme siihen jo panostamamme rahan arvoa ja vaikuttavuutta. 

Kehitysmaista virtaa vuosittain veroparatiiseihin jopa yhdeksänkertaisesti kehitysyhteistyön määrää vastaava summa mm. monikansallisten suuryritysten verovälttelyn takia. Laiton pääomapako pitää yllä köyhyyden ja eriarvoisuuden kierrettä. Paras talouden ja vaikuttavuuden tasapaino saadaankin laittamalla aggressiivinen verojärjestely ja pääomapako kuriin sekä panostamalla pitkäjänteiseen, hyvin suunniteltuun ja tutkittuun tietoon perustuvaan kehitysyhteistyöhön.

Maailma on yhteinen asia

Maailman yhteisö on juuri tällä hetkellä sopimassa yhteisiä askelmerkkejä maailman tulevaisuuden turvaamiseksi. Tulevat kestävän kehityksen tavoitteet asettavat meidät monella tavalla hyvin uuteen tilanteeseen. Emme voi enää samalla tavalla jakaa maita kehittyneisiin ja kehittyviin, sillä tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhä enemmän yhteistyötä. Erityisesti tämä koskee ilmaston lämpenemistä ja päästöjen vähentämistä. Mitä vahvempi oikeusvaltion pohja sekä hyvinvoinnin ja koulutuksen taso jokaisessa maassa on, sitä paremmin voimme saavuttaa yhteiset tavoitteet. Köyhimpien maiden jättäminen heikkenevän avun varaan heikentää myös heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteisiin ilmastotalkoisiin.

Maailmaa, jossa Suomen asiat ovat erillisiä muusta maailmasta, ei enää ole. On vain yhteinen maailma, jossa jokaisen arvot, valinnat ja hyvinvointi vaikuttavat suoraan kaikkien muiden elämään.  Kaikki alkaa osallisuudesta. Yhtenevistä mahdollisuuksista viedä omaa elämää eteenpäin ja luoda uutta. Turvaverkkona arvopohja, jonka ytimessä on solidaarisuus. Maantiede ei suojaa meitä maailman ongelmilta eikä yhteisvastuulta, joka koskettaa meitä kaikkia. Tämä on ihmisoikeuskysymys, turvallisuuskysymys, ympäristökysymys ja talouskysymys.