— Touko Aalto

Ympäristönsuojelu on teollisuuden ystävä

Vihreiden työpaikkojen luominen ei tarkoita kaiken vanhan tuhoamista. Päinvastoin, se tarkoittaa jo olemassa olevien työpaikkojen vihertämistä sekä uuden synnyttämistä. Niin sanotusta ”ruskeasta teollisuudesta”, joka on vanhakantaista ja paljon päästöjä synnyttävää, on mahdollista siirtyä kestävään ja vähäpäästöiseen ”vihreään teollisuuteen”. Tämä on ainoa kestävä suunta niin Suomen viennin ja kilpailukyvyn kuin ympäristön ja ihmisten hyvinvoinninkin näkökulmasta.

Useissa elinkeinoelämän ja teollisuuden edustajien puheenvuoroissa on vaadittu ympäristösääntelyn höllentämistä ja ympäristöverotuksen madaltamista. Teollisuutta uhkaava vihreä viikatemies esiintyy muun muassa rikkidirektiivin, typpidirektiivin, windfall-veron sekä maaseudun osalta nitraattiasetuksen muodossa.

Voi kysyä, kuinka paljon tämänkaltaisen ajattelun edustajat sekä lobbaajat olisivat valmiita saastuttamaan, ja kuinka vähäistä ympäristösääntelyä he oikein haluavat. Anteeksi nyt vain, mutta - kokoomusta lainatakseni - peruuttamalla ei pääse eteenpäin. Jos ympäristön pilaaminen ja ihmisten terveys eivät kiinnosta, suosittelen ympäristönsuojelun vastustajille seuraavaa itsekästä ajatusharjoitusta:

Missä ovat maailman suurimmat markkinat? Millä aloilla on suurin työllistämispotentiaali ja mitkä ovat maailman suurimmat kasvavat teollisuudenalat? Kuinka suomalainen vientiteollisuus (cleantech- ja peliteollisuus poislukien) on pyrkinyt vastaamaan maailman muutokseen, ja miten suomalaisten tuotteet käyvät maailmalla kaupaksi nyt ja tulevaisuudessa?

Vastaus löytyy uusiutuvasta energiasta ja sitä hyödyntävästä teknologista. Taloudellinen taantuma tarjoaa mainion tilaisuuden torjua ilmastonmuutosta ja luoda uusia työpaikkoja. Ei kuitenkaan perinteisellä elvytyksellä, vaan investoinneilla vihreään teknologiaan, energiaan ja rakentamiseen.

Ympäristönsuojelusta vientiteollisuudelle nyt aiheutuvat lisäkustannukset tulee nähdä investointeina, joilla luodaan uusia markkinoita suomalaiselle osaamiselle ja työllistetään suomalaista teollisuutta myös tulevaisuudessa. Ympäristönsuojelua vastustava ajattelu on kuin jatkaisi Nokian matkapuhelinten valmistamista Microsoft-käyttöjärjestelmällä hamaan tappiin saakka, vaikka Windows-puhelinten markkinaosuus on laskenut muutamiin prosentteihin ja kilpailijat ovat valovuosia edellä. Jos tiukka ympäristöpolitiikka on uhka mahdollisuuden sijaan, miten Saksa on onnistunut tekemään vihreästä politiikasta vahvuutensa?

Vihreän talous ei ole ituhippien satuilua eivätkä sen näytöt jää myöskään esimerkeistä kiinni. Esimerkiksi Cleantech Industry in Finland 2013 -julkaisusta käy ilmi, että vuonna 2012 ala kasvoi 15 prosenttia, ja vain peliteollisuus kasvoi nopeammin. Cleantech-alan liikevaihto oli vuonna 2011 suurempi kuin metsäteollisuuden.

Tätä kansainvälistä kysyntää ja alan kasvua vasten on hyvin vaikea ymmärtää, miksi ympäristönsuojelu ja talous nähdään toinen toisensa poissulkevana tekijänä. Asia on täysin päinvastoin. Ympäristönsuojelu on teollisuuden ja talouden ystävä.

Vientimarkkinoiden lisäksi vihreä talous luo paljon mahdollisuuksia etenkin maaseudulla. Miltä kuulostaisi ajatus siitä, että ihmisillä olisi mahdollisuus tuottaa itse omaa energiaansa ja kytkeä esimerkiksi biokaasutin, pientuulimylly tai talokohtainen aurinkopaneeli yleiseen sähköverkkoon? Itse tuotetun sähkön hyvittäminen sähkölaskusta kannustaisi laiteinvestointeihin ja lisäisi energiatehokkuutta.

Jotta voimme edistää vihreää taloutta niin koti- kuin ulkomaan markkinoillakin, tarvitsemme bioenergian kotimarkkinat. Ne edellyttävät käynnistyäkseen riittävää tutkimusrahoitusta ja investointiavustuksia sekä takuuhintajärjestelmän eli syöttötariffijärjestelmän laajentamista kaikkiin uusiutuviin energiamuotoihin, sen kokorajan alentamista ja hajautetun pientuotannon mahdollistamista. Näin on toimittu menestyksekkäästi mm. Saksassa ja Tanskassa aurinko- ja tuulienergian suhteen.

Jaa sivu: