— Touko Aalto

Koulutussäästöille on vaihtoehto

Valtionvarainministeriön ja ympäristöministeriön laskelmien mukaan valtio myöntää ympäristölle haitallisia tukia vuositasolla kolme-neljä miljardia euroa. Hallitus on nyt valmis nipistämään tuosta summasta pois noin kuusi prosenttia, 180 miljoonaa euroa. Vihreiden mielestä ympäristölle haitallisista tukia voitaisiin karsia tämän päälle 600 miljoonalla eurolla, mikä vastaisi hallituksen koulutukseen tekemiä säästöjä.

Vaikka hallitus mainostaa investoivansa koulutukseen kärkihankkeiden kautta 300 miljoonaa euroa, viivan alle jää 300 miljoonan euron leikkaukset. On sumutusta puhua koulutusinvestoinneista, jos ensin leikataan rajusti ja sitten investoidaan vähän. Hallituksen olisikin rehellisyyden nimissä puhuttava nettosummista.

Hallituksen linja näkyy vuoden 2016 osalta 210 miljoonan euron koulutussäästöinä. Vihreät tunnistavat kyllä sopeuttamisen tarpeen, mutta leikkaukset voidaan kohdentaa toisin.

Sen sijaan, että säästämme lasten ja nuorten tulevaisuudesta ja leikkaamme omasta osaamisestamme, olemme valmiit valitsemaan pienemmän pahan eli leikkaamaan pienen osan kilometrikorvausten ylikompensaatiosta sekä uudistamaan työmatkakuluvähennysjärjestelmää. Näillä päätöksillä voimme välttää vuoden 2016 osalta tehtävät leikkaukset koulutukseen. Tulevien vuosien koulutusleikkaukset korvaisimme muun muassa vähentämällä dieselin saamaa verotukea, laittamalla jätteenpolton verolle ja ottamalla käyttöön maa-aines ja louhintaveron.

Korostan, että oman auton käytöstä työajossa tulee saada kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia vastaava korvaus. Laskennallisesti yli 15 000 kilometrin työajojen jälkeen kaikki auton kiinteät ja muuttuvat kulut tulevat maksetuksi ja tuon jälkeen kaikki tuki on pelkkää verotonta ansiota. Kilometrikorvausten hintalappu yhteiskunnalle on noin 170 miljoonaa euroa ja esitämme siihen noin 50 miljoonan euron leikkausta.

Toisin kun monesti luullaan, työmatkakuluvähennykset ohjautuvat alueellisesti kasvukeskuksiin, jossa oman auton käytölle on useammin myös vaihtoehtoja tarjolla. Kulkuvälineistä tuki ohjautuu voittopuolisesti (80 prosenttia euroista) yksityisautoiluun. Työmatkakuluvähennyksen nettovaikutus valtion ja kuntien verotuloihin on yhteensä noin 630 miljoonaa euroa, joista olemme valmiit karsimaan neljänneksen (160 miljoonaa euroa).

Koska nykyinen vähennys suosii yksityisautoilua ja lisää liikennettä, neljänneksen tasoleikkauksen ohella tulee puuttua myös tuen rakenteeseen. Ehdotamme pidemmällä aikajänteellä siirtymistä kilometripohjaiseen järjestelmään, jossa tuki irrotetaan kulkuvälineestä. Kilometripohjainen järjestelmä on mahdollista toteuttaa vyöhykkeittäin niin, että siellä, missä oman auton käytölle ei ole vaihtoehtoa, kilometrikorvaus on suurempi ja siellä, missä omalle autolle on vaihtoehtoja, kilometrikorvaus on pienempi. Näin järjestelmästä saataisiin alueellisesti oikeudenmukainen, sujuvoitetaan liikennettä ja vähennetään ruuhkia.