— Tuija Brax

Kiitos Euroopan parlamentti!

Anneli Jätteenmäki iloitsi tiedotteessaan Euroopan parlamentin tämän viikkoisesta kannasta avoimuusasetukseen. Tähän iloon on syytä yhtyä kiitoksin, vaikka taistelu ei ole vielä ohi.

Suomi on ollut avoimuusasetuksen neuvotteluissa erittäin aktiivinen ja aloitteellinen. Osansa tällä on varmasti sillä, että oikeusministeriö ja eduskunta järjestivät joulukuussa laajan seminaarin avoimuusasetuksen uudistumisesta Brysselissä, jossa esiintyivät myös Astrid Thors, Heidi Hautala, ja Jacob Söderman.

Suomen aktiivinen panos neuvotteluissa liittyy Suomen pitkäaikaiseen näkemykseen siitä, mihin suuntaan Euroopan unionia tulisi kehittää. Tähän asti kehitys on ollut myönteistä. Nyt on käsillä kuitenkin tilanne, jossa Euroopan unioni on vaarassa kehittyä vähemmän avoimeen suuntaan. Neuvottelujen pohjalla oleva komission esitys merkitsisi toteutuessaan avoimuuden rajoittamista suhteessa nykytilaan. Rajoituksilla on neuvostossa useiden jäsenvaltioiden tuki. Sen vuoksi neuvotteluista onkin tulossa hyvin vaikeat. Avoimuusasetusta koskevien neuvottelujen osalta tärkeää on Ruotsin puheenjohtajakausi. Teen tässä asiassa erittäin läheistä yhteistyötä Ruotsin oikeusministeri Beatrice Askin kanssa.

Euroopan parlamentin täysistunnon tämän viikkoinen kannanotto on tässä tilanteessa Suomelle erittäin tervetullut. Parlamentti jakaa näkemyksemme siitä, että neuvottelujen tavoitteena tulee olla avoimuuden lisääminen, ei sen rajaaminen, suhteessa nykytilaan. Parlamentin kannanotossa keskeistä ovat ainakin seuraavat seikat:

Asetuksen laaja soveltamisala säilyy nykyisellään, ja asetusta sovellettaisiin jatkossakin kaikkiin toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kaikki asiakirjat olisivat edelleen julkisia ja asiakirjan luovuttamisesta voitaisiin kieltäytyä vain tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Toisin kun komissio on esittänyt, EP yhtyy näkemykseemme siitä, ettei asiakirjan määritelmää tulisi sitoa siihen, että asiakirjan on oltava rekisteriin viety tai vastaanottajalle toimitettu asiakirja. Asiakirjan määritelmän tulee jatkossakin olla mahdollisimman laaja.

Lainsäädäntöasioiden valmistelu olisi lähtökohtaisesti julkista ml. oikeudellinen neuvonanto. Suomen näkemyksen mukaan EY-tuomioistuimen antama Turco-tuomio sisältää oikeanlaiset suuntaviivat.

Tietosuojan osalta EP:n ehdotus vastaa Euroopan tietosuojavaltuutetun näkemystä, joka on Suomenkin kannan mukainen. Esimerkiksi virkamiesten työtehtäviin liittyvät tiedot ovat julkisia ja arvioinnin lähtökohtana on asiakirjan luovuttamista harkittaessa vahinko henkilön yksityisyydelle. Jäätteenmäki sai tämän asian läpi täysistunnossa.

Jäsenvaltioilta peräisin olevien asiakirjojen osalta EP:n kanta vastaa Suomen näkemystä, jonka mukaan jäsenvaltiota tulisi kuulla, mutta lopullinen ratkaisuvalta olisi toimielimellä.

Kriittistä Euroopan parlamentin esityksessä on, että monia parlamenttia itseään koskevia asioita jätettäisiin unionin avoimuussääntöjen ulkopuolelle. Tämä on Suomen näkemyksen mukaan erittäin epätoivottava asia.

Oikeusministerinä olin aloitteentekijä siinä, että European Voice -lehdessä julkaistiin viime viikolla seitsemän hankkeesta eri EU-maissa vastaavan ministerin yhteinen kirje avoimuusasetuksen uudistamisesta. Kirje ilmentää läheistä yhteistyötämme muiden avoimuusmyönteisten jäsenmaiden kanssa.

Me oikeusministeriössä tulemme jatkamaan kaikin mahdollisin keinoin työtä avoimemman Euroopan puolesta. Viime ministerineuvosto osoitti, että Euroopan parlamentin lisäksi meidän kanssamme asiasta on yhtä mieltä yllättävän moni maa.

Jaa sivu: