— Tuija Brax

Raiskauksista tuomitut vankilavuodet kolminkertaistuneet

Nelosen uutiset on käynyt läpi käräjäoikeuksien seksuaalirikoksista antamat tuomiot vuoden ajalta ja sen perusteella nostanut esiin yksittäisiä tapauksia. Joissakin yksittäisissä tapauksissa vaikuttaa ainakin nopeasti katsottuna yllättävältä se, ettei tekoa ole arvioitu ns. perusmuotoiseksi raiskaukseksi vaan sitä lievemmäksi teoksi, jonka nimike on sukupuoliyhteyteen pakottaminen. (Joukossa oli myös keskeneräinen juttu, jota en tietenkään kommentoi.)

Perusmuotoisessa raiskauksessa rangaistusmaksimi on kuusi vuotta vankeutta, kun taas sukupuoliyhteyteen pakottamisessa rangaistusmaksimi on kolme vuotta vankeutta.

Vuonna 1999 tehdyn uudistuksen seurauksena lakiin tuli kolme rikosnimikettä, sukupuoliyhteyteen pakottaminen, raiskaus ja törkeä raiskaus. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli, että yhä useammasta raiskauksesta tulee myös tuomio.

Poliisin tietoon tulleiden pakottamis- ja raiskausrikosten määrä kääntyi kasvuun vuoden 1999 uudistuksen jälkeen. Nopeinta ja tasaisinta kasvu ollut lievemmissä tekoryhmissä. Tietoon tulleiden raiskausrikosten kasvu on ollut yli 60 prosenttia. Myös tuomioiden määrä on kasvanut, lievemmissä tekoryhmissä vielä enemmän kuin muissa. Lievimmän tekomuodon osuus annetuista tuomioista on ollut melko tasaisesti kolmannes kaikista pakottamis- ja raiskaustuomioista.

Kontrollin kiristymisestä kertoo myös se, että väkisinmakaamis- ja raiskausrikoksista tuomitut vankilavuodet ovat kolminkertaistuneet kymmenen vuoden aikana vuosina 1997–2007.

Nämä luvut eivät viittaa siihen, että kolmiportainen rikosluokittelu olisi johtanut siihen, että käytäntö painottuu lievimpään tekomuotoon. Sen sijaan lukujen valossa näyttää siltä, että uudistus on onnistunut siinä, että entistä useampi raiskaus tulee ilmi ja siitä annetaan rangaistus. Ennen uudistusta saattoi käydä usein niin, ettei näyttöä pidetty riittävänä raiskaustuomioon ja siten koko teko jäi tuomiotta.

Kaikista rikostyypeistä ja kaikista tuomioistuimista voidaan valitettavasti löytää ratkaisuja, joita ei ole selvästi ja huolellisesti perusteltu tai joissa lopputulos vaikuttaa yllättävältä. Kokonaisuudessaan rangaistustason lieventymisestä tämä ei kuitenkaan kerro, eikä siitä, että tuomioistuimilla olisi tapana valita lievempi tekomuoto.

Toinen uutisissa esiin noussut seikka on, että Suomessa sammuneen ihmisen raiskausta käsitellään rikosnimikkeellä seksuaalinen hyväksikäyttö. Seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava rikostyyppi, jonka rangaistusmaksimi on neljä vuotta. Sammuneen tai esimerkiksi sairauden vuoksi tiedottoman ihmisen raiskausta ei voi tekona vähätellä, eikä rikosnimikkeen valinnalla ole ollut tarkoitus näin tehdäkään.

Rikosten ja niiden tuomitsemiskäytännön tutkimusta täytyy silti jatkaa. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on käynnissä rangaistuskäytännön perusselvitys, joka tulee tuottamaan lisätietoa myös raiskausrikosten oikeuskäytännöstä ja siinä havaittavista ongelmista lähivuosien aikana.

Jaa sivu: