— Tuija Brax

Vaalien yhdistämistä selvitettävä

Viime viikkoina eri poliitikot ovat käyneet kilpajuoksua ehdotuksista, joilla uudistettaisiin vaaleja. On toivottu eri vaalien yhdistämistä ja ns. pitkiin listoihin siirtymistä. Pitkillä listoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa puolueet itse päättävät ehdokkaidensa läpimenojärjestyksen.

Tämä hallitus on ohjelmansa mukaisesti tekemässä todella merkittäviä uudistuksia vaaleihin. Oikeusministeriössä viimeistellään parhaillaan esitystä vaalialueuudistukseksi, jonka seurauksena äänioikeuden yhtäläisyys vahvistuisi koko maassa eduskuntavaaleista 2015 alkaen. Eduskuntavaalien ja presidentinvaalien ajankohtaa ollaan muuttamassa, ja myös tämä hallituksen esitys annetaan vielä tänä syksynä. Lisäksi tänä syksynä valmistuu Tarastin työryhmän esitys puoluerahoituksen avoimuudesta ja hallitus linjaa sähköisen äänestämisen tulevaisuutta.

Nämä kaikki hankkeet ovat vielä kesken, ja oikeusministeriö suhtautuu vakavasti niiden saattamiseen kunnialla loppuun. Mutta keskustelijoiden katseet ovat aivan jossain muualla.

Vaalien yhdistämistä on helppo esittää, koska lähtökohtaisesti se kuulostaa äänestäjän kannalta kätevämmältä ratkaisulta. Käytännön näkökulmasta toteuttamiskelpoisin ehdotus olisi kunnallisvaalien ja eurovaalien yhdistäminen, koska kunnanvaltuustot ja europarlamentti noudattavat kiinteitä kausia, toisin kuin eduskuntavaalit (eduskunta voidaan hajottaa) tai presidentinvaalit (presidentin terveydentila).

Ongelmiakin tuplavaaleissa on heti nähtävissä. Kahden lipun vaaleissa hylkäysprosentit ovat olleet merkittävästi korkeampia kuin muissa vaaleissa. Vuonna 1996 vaalit järjestettiin yhtä aikaa, ja hylkäysprosentti oli kunnallisvaaleissa 1,6 prosenttia ja eurovaaleissa 4,9 prosenttia. Kainuun yhdistelmävaaleissa hylkäysprosentti on ollut yhdessä kunnassa jopa 6,6 prosenttia annetuista äänistä. Olemmeko valmiita hyväksymään näin korkeat hylkäysprosentit?

Toinen ongelma on vaalien erilaisuus. Harva teema yhdistää kunta- ja eurovaaleja. Toinen voisi helposti jäädä vaalikeskusteluissa toisen jalkoihin.

EU:ssa on vireillä prosessi, jonka seurauksena vaalit saattavat siirtyä toukokuun alkuun. Komission mukaan jo seuraavia vuoden 2014 eurovaaleja ajatellen on pohdittava, miten kansalaisia voitaisiin kannustaa äänestämään. Komission mukaan voitaisiin mm. pyrkiä järjestämään vaalit samalla viikolla jolloin vietetään Eurooppa-päivää (9.toukokuuta). Komissio esitti ajatuksensa tehdessään ehdotuksen oikeus- ja sisäasioiden tulevista painotuksista vuosina 2010–2014. Samansuuntaisia ajatuksia on esitetty myös Euroopan parlamentissa. Tämä keskustelu kannattaa ehdottomasti katsoa loppuun ennen kuin teemme muita päätöksiä, jotka vaikuttavat eurovaaleihin. EU:n prosessi voi hyvin kestää parikin vuotta.

Vaalien yhdistämisellä voisi olla hyviä puolia. Eurovaalien äänestysaktiivisuus saattaisi nousta.

Pidän perusteltuna, että oikeusministeriössä selvitämme asiaa niin, että faktat eri vaalien yhdistämisen hyödyistä ja haitoista ovat käytössä seuraavan hallituksen ohjelmasta neuvoteltaessa.

Ns. pitkien listojen osalta edes selvitystyön käynnistäminen ei ole perusteltua. Vain reilu 300 000 suomalaista kuuluu johonkin puolueeseen. Millä oikeutuksella nämä suomalaiset valitsisivat kaikkien puolesta sen, ketkä henkilöt meitä Euroopan parlamentissa tai eduskunnassa edustavat? Kun uudistusten pitkä linja on ollut pyrkimys vahvistaa ja yhtäläistää äänestäjien äänioikeutta ja valinnanmahdollisuutta, tämä olisi pitkä askel taaksepäin. On äänestäjän oikeus valita sekä puolue että ehdokas, ja niin kuuluu olla jatkossakin.

Jaa sivu: