— Tuija Brax

Yhdistyslaki uuteen aikaan

Yhdistyslaki on ehtinyt täyttää 18 vuotta, itse asiassa jo hieman enemmänkin. Tässä ajassa on tapahtunut valtavasti muutoksia, esimerkiksi Suomi on liittynyt Euroopan unioniin ja Internet on arkipäiväistynyt.

Monet asiat ovat Internetin yleistymisen myötä muuttuneet, todella merkittävästikin. Mutta eivät kaikki. Esimerkiksi yhdistystoiminta on jäämässä elämänalueeksi, jossa ei tunnisteta Internetin mahdollisuuksia.

Tämän epäkohdan korjaamiseksi oikeusministeriössä on valmistunut ehdotus yhdistyslain tarkistamiseksi. Tarkoitus on antaa ehdotus eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Uudistuksen toteuduttua laki vastaisi nykyistä paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Muutoksella voi olla merkitystä erityisesti nuorten järjestötoimintaan osallistumisen kannalta. Tämä on tärkeää, sillä monissa yhdistyksissä uusia aktiiveja ei ole saatu mukaan toivotulla tavalla.

Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen tietoliikenneyhteyden avulla tai esimerkiksi postitse olisi jatkossa mahdollista ennen kokousta ja sen aikana, jos yhdistyksen säännöt sen sallivat. Nykyiset yhdistykset voisivat siis halutessaan sääntömuutoksella mahdollistaa esimerkiksi etäkokousjärjestelmien mielekkään käytön. Edellytyksenä tälle olisi, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla.

Puolueissa uudistus toteutetaan rajatummin niin, että vain kokouksen aikana tapahtuva etäosallistuminen on sallittua. Rajauksella halutaan turvata puolueiden päätöksenteon vakautta tilanteessa, jossa etäosallistumisesta ei vielä ole laajaa käytännön kokemusta.

Uudistus koskee myös monia muita seikkoja, kuten maallikkotilintarkastusta, ulkomailla asuvan henkilön valitsemista valtiollisiin asioihin vaikuttavan yhdistyksen hallitukseen ja päätöksentekoa tilanteessa, jossa kaikki jäsenet ovat yksimielisiä.

Tälläkään uudistuksella maailma ei tule valmiiksi. Jatkossa on tarpeen selvittää esimerkiksi se, voisiko yhdistys tulevaisuudessa atoimia "kokonaan" Internetissä. Myös liittoäänestyksen laajentaminen esimerkiksi keskusjärjestön henkilövalintoihin jäi myöhemmin selvitettäväksi. Asiaa tosiaan kannattaa selvittää, sillä tämä mahdollistaisi esimerkiksi puolueen puheenjohtajan valitsemisen suoraan jäsenäänestyksellä. Jatkovalmistelua vaatii myös se, voiko yhdistyksen kieli olla jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

Lisätietoa uudistuksesta: http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Yhtiooikeus/1172045285650

Jaa sivu: