— Tuija Brax

Maanteitse halki Euroopan - kotiinpaluu

Viimein turvallisesti perillä näin torstai-iltana. On reilut viisi vuorokautta siitä kun viime lauantaina palasin Santiagon kaupungin kongressikeskuksesta tapaamisestani Brasilian oikeusministerin luota ja sain Suomesta viestin, että tuhka saattaa sulkea Lissabonin kentän maanantaina.

Tarkempien tiedustelujen jälkeen saimme noin 50-50 -arvion kentän sulkeutumisesta. Tuolloin epäiltiin myös, että tuhkaa saattaa olla tulossa rutkasti lisää ja ehkä parikin viikkoa.

Aloitimme matkajärjestelyjen muutokset. Tai siis osa virkamiehistä aloitti. Minulla oli puhe pidettävänä YK-kokouksen päätöskeskustelun paalupaikalta heti maaryhmäpuheiden jälkeen. Puheeni käsitteli mm. tietoverkkorikollisuutta ja yhteiskunnan haavoittuvuutta. Mainospuheeni ns. Budapestin tietoverkkorikollisuuuden vastaiselle sopimukselle sai hyvän vastaanoton. Yhteiskunnan haavoittuvuus puhutti kollegojani.

Kokoustauon aikana oli tehtävä päätös siitä, miten liikennejärjestelmiä haavoittavaan tuhkapilveen reagoidaan. Päätös oli helppo tehdä. Aikaistimme lähtöämme päivällä ja pääsimme keskiyön koneeseen. Ajatus Suomen oikeusministeristä parin viikon tai pidemmänkin ajan jumissa Etelä-Amerikassa ei tuntunut hyvältä.

--

Kuinka mukavaa onkaan juoda puhdasta Helsingin Veden kraanavettä ja muistella kolmen vuorokauden köröttelyä Lissabonista Tukholmaan. Bussin monet keskustelut pohtivat ymmärrettävästi yhteiskuntamme haavoittuvuutta. Der Spiegelistä luettiin lisää tulivuorista. Ilmastonmuutosta pohdittiin milloin tuulimyllyjä ohitettaessa, milloin rekkajonoja laskiessa.

Lakot ja mellakat ympäri maailmaa nousivat esiin. Globaali riskiyhteiskunta ei turhaan ole ollut viime vuosien turvallisuuskeskustelun ydinteemoja. Budapestin tietoverkkorikollisuuden torjuntasopimuksen markkinointi alkoi tuntua entistäkin tärkeämmältä.

Sopimuksen avulla voidaan tehokkaammin saada kiinni ja estää rajat ylittävää tietoverkkorikollisuutta, jossa ilman nopeaa yhteistyötä jäljet katoavat helposti bittitaivaaseen. Suomi oli sopimuksen synnyssä aktiivinen, sopimuksen ovat allekirjoittaneet myös mm. USA ja Japani.

--

Tukholman laivan henkilökunta kertoi, että 1200 matkustajan sijaan lautalla on yllättäen 2400 matkustajaa. Matkatoimistojen bussit toivat suuria määriä lomamatkalaisia eri puolilta Eurooppaa. Tunnelma terminaalissa ja lautalla oli rauhallinen ja jonoista huolimatta monet kiittelivät järjestelyjä. Tulipa tuttujakin vastaan!

Luonnonilmiön takia jumiin jääminen on tavallaan helppo hyväksyä. Meitä suurempien voimien kanssa on oltava nöyrä. Ilmastonmuutoksen takia tulee jatkossa moni ihminen aivan varmasti jäämään jumiin. Lisääntyvät myrskyt ja tulvat haavoittavat meitä jo nyt konkreettisesti aika ajoin.

Tietoverkkorikollisuuden aiheuttamat uhat ovat niin ikään todellisia. Toivottavasti rikollisuus ei onnistu lamauttamaan arkeamme samoissa mittasuhteissa kuin luonnonkatastrofit tai itseaiheuttamamme ympäristötuhot.

Suvi-Anne kirjoittaa:

Lämmin suihku ja ylipäätään mahdollisuus peseytyä tuntui uskomattoman hyvältä, kun oli istunut kaksi vuorokautta putkeen minibussissa! Lämmin vesi helpotti hieman myös pakaralihaksien ja pohkeiden särkyä ja kolotusta.

Tukholma oli aikaisin aamulla hetki ennen laivaterminaalin aukeamista hyinen, melkeinpä jäätävä. Luissa ja ytimissä tuntui silti suurimpana ilo siitä, että tuhansien kilometrien istuminen oli viimein takana.

Kevät jäi siis kauas taakse, jonnekin Tanskan korkeudelle matkan aikana.

Puut olivat vielä paljaita Tanskassa, mutta maa vihersi jo hieman. Ja Odensen jälkeisen sillan vieressä olleilla hiekkasärkillä näkyi muuttomatkalla olleita kahlaajia.

Ruotsin puolella satoi räntää koko yön ja aamu valkeni Tukholman ulkopuolella yksinomaan sumuisena, harmaana ja tyhjänä. Suomen aluevesien puolella näkyi jopa lunta. Silti kotimaan kamara tuntui hyvältä!

Ranskasta mukaan tarttunut pehmolelutiikerini kulki koko matkan mukana. Pidin sitä yöt kainalossa ja koko päivännäön polvellani istumassa. Laivamatkan Tiikeri taittoi käsilaukussa.

Viimeiset autokilometrit Turusta Helsinkiin ovat vielä jäljellä. Kun olen kotona, annan Tiikerille kunniapaikan kirjahyllyssä.

Jaa sivu: