— Tuija Brax

Perustuslakiesitys hyväksytty!

Eduskunta on tänään keskiviikkona 16. helmikuuta hyväksynyt perustuslakiin muutoksia äänin 144 – 26. Lakiuudistuksen taustan tuntien tiedämme, että perustuslain uudistuslinjoista on ollut monia eri näkemyksiä. On ollut merkittävä saavutus löytää sellainen lopputulos, jonka valtaenemmistö ryhmistä voi hyväksyä. Yhteisymmärryksen löydyttyä voimme tyytyväisyydellä todeta: työhön kannatti ryhtyä!


Erityistä tyytyväisyyttä voi tuntea myös siitä, että jälleen on saatu Vihreiden kaksi tavoitetta läpi – parlamentarismi vahvistuu ja kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät.

Vuoden 2000 perustuslakiuudistusta moitittiin ”valuviasta”, joka jäi ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Perustuslaki jätti avoimeksi kysymyksen siitä, miten ratkaistaan presidentin ja valtioneuvoston välinen erimielisyys päätöksenteossa.


Nyt tämä valuvika korjataan kestävällä tavalla. Viimekätinen ratkaisija on eduskunta. Asiasta päätettäisiin valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, jos ehdotus vastaa eduskunnan ilmaisemaa kantaa asiassa. Riidanratkaisukeino on tietysti viimesijainen, ja menettelyn ensisijainen tarkoitus on ehkäistä ennalta ristiriitojen kärjistymistä.


Presidentin rooli EU-kokouksissa väheni merkittävästi jo Lissabonin sopimuksen myötä, mutta nyt perustuslakiin vahvistetaan linja, että pääministeri edustaa Suomea aina Eurooppa-neuvostossa. Niin sanottujen  kolmas maa -kokousten osalta valtioneuvosto voi poikkeuksellisesti päättää, että esimerkiksi toinen ministeri tai presidentti edustaa Suomea.


Jatkossa 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella olisi oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Kansalaisaloite täydentää Suomen edustuksellista järjestelmää merkittävällä tavalla. Menettelyistä säännellään tarkemmin lailla, jolla ratkaistaan muun muassa se, miten nimienkeruu voidaan järjestää. Näkisin, ettei kansalaisaloitejärjestelmä saisi menettelyiltään perusteettomasti poiketa Euroopan unionin kansalaisaloitteesta. Unionijärjestelmässä ei esimerkiksi edellytetä vahvaa sähköistä tunnistautumista allekirjoitusten keruussa.


Viime vaiheessa käytiin vilkasta keskustelua siitä, että perustuslakiin nyt kirjataan Suomen EU-jäsenyys. Unionijäsenyyden vaikutukset ovat muihin kansainvälisiin yhteisöihin verrattuna merkittävästi laaja-alaisemmat. Asian yleisluonteinen maininta tuo ainoastaan esiin sen erityisen merkityksen, joka EU-jäsenyydellä on. Perustuslain säännös unionijäsenyydestä ei vaikuta unionista eroamismenettelyyn.

Perustuslakiesitys täytyy hyväksyä vielä kahden kolmasosan enemmistöllä seuraavassa eduskunnassa. Vastustajia löytyy vasemmistosta ja perussuomalaisista. Uskon, että laaja tuki uudistuksella säilyy vaalien ylikin, ja perustuslaista tulee piirun verran vihreämpi.

Jaa sivu: