— Tuija Brax

Kunnallisten päättäjien sidonnaisuudet julkisiksi

Suomalaisen asumisen korkea hinta on puhuttanut ja huolestuttanut päättäjiä ja kansalaisia jo pitkään. Hallitus toisensa jälkeen on pyrkinyt löytämään keinoja rakentamisen ja etenkin valmiiden asuntojen hintojen kuriin saattamiseksi.

Ongelma on erityisen polttava pääkaupunkiseudulla. Yhtenä syynä alueen kalliisiin asuntojen hintoihin on aika ajoin esitetty kilpailun puutetta sekä markkinoilla toimivien harvojen suurten rakentajien läheisiä suhteita kunnallisiin päättäjiin. Helsingin Sanomissa sunnuntaina 23.10 2011 ilmestyneessä jutussa nousevat nämä kaksi tekijää jälleen kerran esille. Jutun mukaan Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Christer Bengs syyttää asuntotuotantoa monopoleista. Hintoja hallitsee kolme suurta rakennusfirmaa, ja kaupunki kaavoittaa maata juuri niille, koska rakennusurakat ovat isoja.

Helsingin Sanomien jutussa professori Bengs toteaa: "Projekteja pitäisi pilkkoa, jotta pienemmät firmat pääsisivät mukaan kilpailuun. Poliittista tahtoa ei kuitenkaan ole, koska rakennuspuoli on edustettuna kaikissa suurissa puolueissa."

Olen vuosien varrella osallistunut useisiin seminaareihin, joissa pääkaupungin kalliin rakentamisen syitä on pohdittu. Ymmärtääkseni viime hallituskaudella ministeri Jan Vapaavuori selvitytti kilpailuviranomaisten kanssa alan kilpailuun mahdollisesti liittyviä ongelmia.

Tunnettua on myös se, että viime vaalikaudella käytiin vilkasta keskustelua politiikan korruption vaaroista ja etenkin vaalirahoituksesta. Vaali- ja puoluerahoitusuudistuksen yhteydessä oikeusministeriö esitti tuolloin kuntaministerille, että kuntalakiin liitettäisiin kaikille valtuutetuille sekä kaavoituksesta päättäville velvoite ilmoittaa sidonnaisuutensa julkisuuteen mieluiten avoimen nettisivuston kautta. Ei riitä, että yksittäiset päättäjät mahdollisesti jääväävät itsensä, vaan luottamuksen synnyttämiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi sidonnaisuuksien tulisi olla kaikkien arvioitavissa. Kuntalaki on hallitusohjelman mukaan määrä uusia tällä vaalikaudella. Mainitun muutoksen olisi hyvä olla voimassa ennen uusien luottamushenkilöiden astumista tehtäviinsä vuoden 2013 alussa.

Kuntalain uudistamisen lisäksi tarvitaan selvitys professori Bengsin esiin nostamista vakavista huolista sekä puuttuvan kilpailun että mahdollisen korruptoituneisuuden suhteen. Bengsin väitteet poliittisen tahdon puutteesta suhteessa kilpailutukseen ovat vakavia ja ne tulisi selvittää. Se on tärkeää erityisesti niiden syyttömien päättäjien vuoksi, joiden maine tällaisella syytöksellä tahrataan. Toisaalta olen kuullut vastaavia väitteitä vuosien varrella usein, ja siksi olisi syytä etsiä keinoja, joilla mahdolliset sidonnaisuudet pääkaupunkiseudun rakentajien ja päättäjien välillä selvitettäisiin ja tuotaisiin näkyviksi. Sidonnaisuudet eivät välttämättä ole laittomia tai edes sopimattomia, mutta sitä on vaikea ilman kokonaiskuvaa arvioida. Painoarvoa on annettava sille, että myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka on erinäisissä haastatteluissa viitannut vaali- ja puoluerahoituksen mahdollisiin ongelmiin kunnallispolitiikassa.

Selvitys rakennusyhtiöiden ja kunnallispäättäjien suhteista toteuttaisi myös nykyistä hallitusohjelmaa, jossa korruptionvastaista toimintaa johtavaa viranomaisverkostoa luvataan vahvistaa ja korruptiolle riskialttiit alat ja tilanteet kartoittaa.

Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen liittyen edellä mainittuihin seikkoihin. Jään mielenkiinnolla odottamaan vastauksia niin kunnallisten päättäjien sidonnaisuuksien osalta yleisesti kuin rakennusalan korruption torjunnan ja rakennusliikkeiden ja päättäjien sidonnaisuuksien osalta.

Jaa sivu: