— Tuija Brax

Kuntaliitosten rinnalle lähidemokratiaa tukevia pitäjiä

Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi laadukkaiden ja yhdenvertaisten kunnallisten palveluiden turvaaminen koko maassa. Samalla hallitus tavoittelee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kunnallisen itsehallinnon sekä paikallisen demokratian vahvistamista. Näiden tavoitteiden takana on helppo seistä.

Hallitusohjelmassa huomioidaan myös alueiden erilaisuus ja nostetaan esiin kunnanosahallinnon tarve. Näiden kahden kirjauksen kannalta saattaisi olla hedelmällistä, jos kuntauudistuksessa rakentuu välttämättömien mutta vapaaehtoisten kuntaliitosten rinnalle myös malleja, joissa kuntien toimivaltaa jaetaan ennakkoluulottomalla tavalla.

Kuntakuulemisissa on tullut esiin malli, jossa kalliimmat palvelut ja yhdyskuntarakenteen eheys turvattaisiin riittävän isossa yksikössä, kutsuttakoon sitä vaikka emäpitäjäksi. Vastaavasti tutut ja toimiviksi koetut kuntarakenteet jatkaisivat muissa kunnan toimissa vaikkapa pitäjän nimen alla. Yksiköiden nimiin ei ole syytä takertua, vaan pohtia vakavasti tämän mallin sisällöllisiä vaihtoehtoja.

Tämän kaltainen järjestely, jossa toimiva yhdyskuntarakenne ja oikeudenmukainen palveluiden rahoittaminen turvataan samalla kun paikallisdemokratialle jätettäisiin mm. asemakaavoitus ja lähipalvelut, toimisi myös metropolihallinnossa.

On vaikea uskoa, että Suomessa olisi vielä tahoja, jotka eivät näe, kuinka kuntauudistus tarvitaan muun muassa väestön ikääntymisen ja toisaalta nuorten syrjäytymisen torjumisen vuoksi. Luulisi olevan yhtä lailla vaikeaa uskoa, että vielä vuonna 2012 meillä olisi päättäjiä, jotka eivät näe yhdyskuntarakenteen eheyttämisen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille, Suomen kilpailukyvylle ja ilmastopolitiikalle.

Ministeri Virkkusen ripeät otteet kuntauudistuksen suhteen ovat aiheuttaneet kritiikkiä, mutta asiassa on myös hyvä puoli – avoimuus lisääntyy. Sen sijaan, että hallituskaudesta tärvättäisiin vuosia siihen, että hallituksen sisällä ja salassa valmistellaan jotain, jonka kanssa tullaan ulos vasta kun esitys on tosiasiassa valmis, nyt keskeneräisistä asioista saa ja pitääkin puhua.

Hallitus on ohjelmassaan yksiselitteisesti lähtenyt siitä, että uudistus on kokonaisuus, vaikka sen osia valmistellaan eri ministeriöissä. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon -järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Hallituksen tavoitteena on myös poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Ei ole mitään järkeä, että kuntien alun perin mielimä kuntaliitos kaatuu siiten, että osa kunnista menettäisi todella merkittävästi valtionosuuksia, elleivät säily vähäväkisinä ja köyhinä.

Lopuksi vielä sananen kuntalaista, jonka parlamentaariseen valmisteluun toivon ripeyttä. Uutta kuntalakia ei ehditä saamaan valmiiksi ennen seuraavaa kunnallisvaalikautta. Olisi kuitenkin toivottavaa, että kiireisimmät uudistustarpeet voitaisiin toteuttaa nyt aiottua nopeammin. Kuntapäättäjillä tulee olla lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuutensa mm. rakennusliikkeisiin. Nykytilanne ei ole korruption torjunnan kannalta kestävä.

Jaa sivu: